Tulevat tapahtumat

Kevätkokous su 7.5.2017 klo 17.00

Suomen kannabisyhdistys ry:n kevätkokous pidetään sunnuntaina 7.5.2017 Urbansaunassa klo 17.00 alkaen. Vieraana on Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen. Hän pitää esityksen  "Pilvee, pilvee - Kannabiksen käyttötavat, käyttäjät ja poliittiset mielipiteet”, jonka jälkeen asiasta keskustellaan. Alustus ja keskustelu kestävät kaksi tuntia. Sen jälkeen käydään läpi kevätkokouksen sääntömääräiset asiat: toimintakertomus vuoden 2016 toiminnasta, tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2016 hallitukselle.

Urbansaunan osoite on Aleksis Kivenkatu 22 Helsingissä. Kokouspaikka on erillisrakennuksessa taloyhtiön sisäpihalla. Tervetuloa!

Kannabisaktivistit leirinuotiolla

Lähde: Taru Kekoni (2007) Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen
reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma.
Tampereen yliopisto.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7151-3.pdf
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=532#532

”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”

Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.

Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.

Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.

He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.

Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.

Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.

Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.

Aihetta tarkasteltiin  36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.


Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa

Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007

Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta

Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.

Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.

Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.

Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.

- Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.

Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.

Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä

Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.

Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.

Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.

- Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.

Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.

Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.

- Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.

Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.

Väitöskirja aktivistin näkökulmasta

Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.

Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.

Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.

Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.

Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf

Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.

Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.

Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.

Tutkimuksen tiivistelmä:

Anna Anonyymi

Miten pilvi vaikuttaa?

Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista

Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.

Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.

Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.

Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.



Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä

Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml

Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.

- Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.

Resepti yhdellä

Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.

Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.

Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.

Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.

Taistelua luvan puolesta

Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.

Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.

Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan

Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.

- Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.

Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.

- Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.

Myyntilupaa ei haettu

Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.

Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.

- Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.

AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007

Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.

Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.

Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.

Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.