Tähän on poimittu kaksi viimeaikaista mielenkiintoista mediamerkintää, kirjailija Jyrki Kiiskisen Hesarissa julkaistu kolumni "Epämuodostuneesta lapsesta" ja Ylen nettiuutisissa julkaistu Alf Rehnin haastattelu "Luova talous tarvitsee vapautta ja kapinaa". See any connections, get any associations?

 

"Epämuodostuneesta lapsesta"

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Ep%C3%A4muodostuneesta+lapsesta/1135253008953

 

18.2.2010 9:19

Jyrki Kiiskinen

Hyvä, että hipeistä päästiin: he eivät kunnioittaneet vanhempiaan, eivätkä suorittaneet opintojaan säädetyssä ajassa. Heille ei riittänyt televisio, auto ja mukava talo nukkumalähiössä.

Mutta hipit ennättivät saada paljon vahinkoa aikaan.

He kasvattivat karvojaan, niin että sukupuoliroolit menivät sekaisin. Miehiä ja naisia ei enää erottanut toisistaan. Sitä nimitettiin vapaudeksi.

He eivät totelleet käskyjä, vaan tekivät mitä lystäsivät. Siinä hajosi järjestys, jota isät ja äidit olivat otsa hiessä rakentaneet.

Hipit paasasivat yötä päivää rauhasta ja rakkaudesta, joten napalmilla ei saatu Vietnamissa toivottuja tuloksia aikaan.

Vapaata rakkautta riitti kaikille, ja sukupuolitaudit lähtivätkin leviämään.

Sikisi muitakin murheita: esimerkiksi se, ettei kenelläkään ollut enää oikeutta päättää muiden puolesta, miten heidän pitäisi lähimmäisiään rakastaa.

Kun muut tekivät tuottavaa työtä, hipit kahlasivat vintti pimeänä alasti mudassa. Pakkohan siihen oli tulla stoppi. Muuten koko yhteiskunta olisi mennyt sekaisin.

Nyt lyhytaikainen häiriö on ohi. Yhteiskunta on lähestulkoon palautunut normaalitilaansa. Ei meillä tosin ole vielä rotuerottelua tai kommunistivainoja, niin kuin 1960-luvun Amerikassa.

Eikä meillekään riitä televisio, auto ja mukava talo nukkumalähiössä.

Jokaisella pitää näet olla vähintään 32 tuuman taulutelevisio, mieluusti myös kaksi autoa, jotta koko perhe pääsee kätevästi liikkumaan kodin ja työpaikkojen väliä. Mukavaa taloa kun ei kannata rakennuttaa liian lähelle kaupunkia. Muuten idylliselle takapihalle perustetaan pian narkkarihoitola, pakolaisten vastaanottoasema tai vammaisten kuntoutuskeskus.

Kaikki on niin kuin pitää: koneisto pyörii kuin rasvattuna, ja yritysjohtajat peräänkuuluttavat suomalaisilta taistelumieltä, riskinottoa ja partiolaishenkeä. Ei se vielä tarkoita, että tehokkuusajattelu olisi viety liiallisuuksiin. Me vain emme ole koko ajan kyselemässä, ketä varten täällä eletään.

Ja mitä pahaa siinä muka on, että lentoyhtiöt käyttävät facebookia markkinointiin? Tai siinä, että amerikkalaiset viranomaiset vaativat eurooppalaisten pankkitietoja?

Ei meillä kunnon kansalaisilla ole mitään salattavaa.

Mutta mitä vanhat hipit mahtavat ajatella nykymenosta? Millaisessa maailmassa eläisimme ilman heitä?

Naiset lipittäisivät kotirouvina vermuttia, miehet käyttäisivät univormuja, eikä kapakkaan ei pääsisi ilman kravattia. Lapset kasvatettaisiin kurissa ja nuhteessa. Sellaisina he eläisivät myös aikuisina. Savupiipputeollisuus olisi voimissaan, ja Nokia tuottaisi kumisaappaita.

 

 

Miten niin?

Hipit haastoivat kivettyneen elämäntavan ja uneksivat muun muassa demokraattisesta tietoyhteiskunnasta. Kaliforniassa Steve Jobsin kaltaiset haihattelijat rakentelivat tietokoneita autotalleissa vastustaessaan autoritaarista koneyhteiskuntaa. He halusivat ottaa tekniikan tavallisten ihmisten käyttöön. Siitä kehittyi Apple.

Entä mitä nykynuoret puuhaavat? En tiedä. He varmaan istuvat luentosaleissa opiskelemassa, voidakseen paremmin palvella isänmaataan.

Millaisia elämää suurempia ihanteita heillä on? Sitä en uskalla edes kuvitella.

 

----------

Luova talous tarvitsee vapautta ja kapinaa

YLE: luova talous tarvitsee vapautta ja kapinaa

 

julkaistu 02.03. klo 19:37

YLE Uutiset/Arto Nurmi

Suomalaiset loistoristelijät olivat jo askel uuteen luovaan talouteen. Laivoja, jotka tarjosivat elämyksiä. Italian Fiatin pelasti konkurssilta ajatusten kääntäminen teollisuustaloudesta luovaan talouteen. Autoihin palutettiin paitsi design myös ilo ja hauskuus. Turussa tutkitaan nyt miten kannustaa suomalaisia enemmän uuden luomiseen.

-Suomi on suljettujen järjestelmien maa. Se rajoittaa vapautta ja siten ajattelua. Esimerkiksi Turussa on kaupungin kattava langaton verkko, mutta se suljettu. Suomessa hienot tietojärjestelmät on lukittu monien palomuurien taakse, luettelee professori Alf Rehn Åbo Akademista.

Hänen johdollaan on käynnistynyt tutkimusprojekti nimeltään Creatin´ selvittämään millaisin keinoin syntyisi kannustavia olosuhteita luovan talouden vauhdittamiseksi.

Konttori- vai harjoitustiloja?

Tähän asti on pidetty tärkeänä hyvien konttoritilojen löytymistä, mutta luovassa taloudessa pitäisi olla tarjolla myös harjoitustiloja kaupunkilaisten kuoroille, tai edullista studioaikaa punkbändille. Designerille taas pitäisi olla tarjolla työ- ja kauppatilaa, pohtii Rehn.

Professori Rehnin toinen kotikaupunki on Kööpenhamina, jonka kuuluisa Christianian alue, kaikesta maineestaan huolimatta, on ollut hänen mukaansa varsinainen luovuuden laboratorio. - Siellä on paikka koisia, lainattavissa olevia työpajoja, ja jaloissa pyörii uteliaita turisteja ostoksilla. Olisi luotava tällaisia kasvualustoja, eräänlaisia perustukia, pohtii Rehn.

Käyty keskustelu tylsää

Rehn arvostelee myös nykyistä apurahajärjestelmää. Hänen mukaansa tukien olisi tultava alhaalta ylöspäin eikä päinvastoin.

-Keskustelu luovista talouksista on ollut Suomessa aika ikävää ja tylsää. Oikea luovuus ei synny siitä, että koulutetaan hyviä apurahahakemusten kirjoittajia. Eikä siitäkään, että rakennetaan isoa konserttitaloa, vaan siitä että tehtäisiin monta pientä konserttitilaa.

Luova kaupunki ei ole kaupunki, jossa vain luodaan. Se on kaupunki, missä luominen on tehty mielekkääksi. Kaupunki, joka tarjoaa esimerkiksi hyviä kahviloita, miettii Rehn.

Suomessa hyvä underground

Rehnin mukaan Suomessa on erittäin hyvä underground. Niin elokuvissa, musiikissa kuin sarjakuvissakin. Nämä pitäisi hänen mukaansa myös huomioida, kun annetaan luovalle taloudelle rahaa. Usein undergroundprojektit ovat hyvin orgaanisia ja lyhytkestoisia, eivätkä taivu kankeisiin apurahajärjestelmiin.

On jo täällä

Palvelutaloudesta siirrytään maailmanlaajuisesti luovaan talouteen, joka Rehnin mukaan on jo iskostunut vanhaan talouteen.

- Veikkaan, että 10 vuoden kuluttua eroa ei enää edes nähdä. Kaikki talous muuttuu luovaksi taloudeksi. Designin,estetiikan,kulttuurin ja kokemuksen tärkeys on siirrettävä kaikkeen toimintaan. Sitä ei nähdä tukena vain pienelle hippiporukalle, vaan tukena koko taloudelle.

Rehn myös muistuttaa, että tiede ilman taidetta ja kulttuuria ei voi olla kovin merkittävää.Tiede tarvitsee taidetta.