- Tietoja
- Julkaistu: 08.09.2009 08.09.2009
- Osumat: 5250 5250
Lähde: The Observer 6.9.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america
Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.
USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.
Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.
Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.
Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.
Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.
Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.
Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.
"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.
"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."
Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america
Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.
USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.
Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.
Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.
Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.
Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.
Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.
Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.
"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.
"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."
Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.