Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan; Viina sumentaa suhteellisuudentajun
- Tietoja
- Julkaistu: 04.01.2008 04.01.2008
- Osumat: 14409 14409
Lähde: Pekka Hakkarainen ja Leena Metso (2007) Huumekysymyksen
muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset.
Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 -
Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot /tilastotiedotteet/reitox/
Huumetilanne%20Suomessa%202007.pdf
Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen
huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja
EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne
Suomessa 2007.
Molempia uutisoitiin laajalti mutta täysin vaille huomiota on jäänyt
kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja
Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:
”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet.”
Artikkelin sivuilla 548 - 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä
kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole
lukeneet itse tutkimusta lainkaan.
Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä
kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 - 2 kertaa. Vuoden
2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005
prosenttiluku.
Kaikki 37% (vuonna 2005 34%)
Miehet 43%
Naiset 30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%
Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua
haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5%
kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä
romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön
hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin
säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko
väestöstä.
Huumeongelman mittasuhteet hukassa
EMCDDA:n vuosiraportti antaa seuraavanlaisen kokonaisarvion
huumeongelmamme mittasuhteista (EMCDDA 22.11.2007
http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index407EN.html)
:
Suomen huumeongelman julkiset kulut:
Määrä (miljoonaa euroa) 272,0
Osuus julkisista kokonaismenoista (%) 0,36
Osuus (%) BKT:stä 0,18
Sosiaali- ja terveydenhuolto (%) 76
Lainvalvonta (%) 24
Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden
väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten
laskettiin olevan suurin piirtein 400–800 miljoonaa euroa, josta
ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten
osuus oli 306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61– 102
miljoonaa euroa.”
Reitoxin/Stakesin EMCDDA:lle tekemässä raportin tiivistelmässä
kerrotaan puolestaan:
”Huumeiden käyttö maksoi julkiselle sektorille 180 miljoonaa euroa
vuona 2005. Valtio maksoi kokonaiskustannuksista 107 miljoona euroa ja
kunnat 73 miljoonaa euroa. Haittojen vähentämisen ja turvallisuuden ja
järjestyksen ylläpito muodostivat noin 70 prosenttia kustannuksista.
Huumehoitoon ja haittojen ennaltaehkäisyyn käytettiin selvästi vähemmän
varoja.”
Eniten käytetyn huumeen, kannabiksen, osuus kustannuksista jää fiktion
puolelle, koska arviot ovat karkeita ja haittojen arviointiin on otettu
lääkkeiden väärinkäyttökin mukaan.
Kannabiksen markkinoista raportti kertoo seuraavaa:
”Tuoreen arvion mukaan takavarikoidun määrän (2004: 493 kg + 7840
kannabiskasvia) osuus olisi 10–25 % markkinoilla olevan kannabiksen
määrästä, kun yleensä arvioitu prosentti on 5-10 %.”
Stakes arvioisi siten markkinoilla liikkuvan 2 - 5 tonnia hasista ja
kaapeissa kypsyvän 30 000 - 80 000 kannabiskasvia vuosittain.
Mutta kertooko julkaistujen tietojen ristiriitaisuus huumepolitiikkamme
ristiriitaisuudesta. Koska huumeongelmamme osuus BKT:sta ja julkisista
kustannuksista on kuitenkin häviävä, on se ollut parasta jättää
poliitikkojemme moraalin kohottajaksi. Suomalaisessa
kannabispolitiikassa moralistiseen välinpitämättömyyteen liittyy
tietämättömyys kannabismarkkinoiden toiminnasta.
Stakesin tutkimuksista tiedotusvälineissä:
Nuorten huumekokeilut vähentyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2007
Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan
vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on
laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista.
Sen sijaan yhä useammat 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä
miehistä ovat jatkaneet kannabiksen käyttöä.
Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15–24-vuotiaiden ikäluokasta
oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 sitä ilmoitti käyttäneensä
neljäsosa ikäluokasta.
Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden
mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.
Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25–34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanottuun toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.
Tämän 25–35-vuotiaiden ikäluokan miehistä kolmannes oli kyselyn mukaan
joskus kokeillut kannabista. Ikäluokasta 11 prosenttia oli käyttänyt
sitä myös vuoden sisään.
Naiset jättävät huumekokeilut edelleen useimmiten nuoruusvuosiensa
jälkeen.
Huumehoitoon satsataan yhä vähän
Lähde: Turun Sanomat 21.12.2007
Huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy on yhä epävarmaa monessa
suomalaiskunnassa. Esimerkiksi puhtaita neuloja ja ruiskuja jakaa vain
joka kolmas kunta.
Stakesin mukaan huumeiden käytöstä aiheutuu valtiolle ja kunnille noin
180 miljoonan euron kulut vuodessa. Tästä potista suurin osa menee
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon.
Huumekuolemien määrä nousi edellisvuodesta
Lähde: YLE 20.12.2007
Huumekuolemien määrä nousi viime vuonna hieman edellisvuodesta. Sen
sijaan huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien määrä on
vähentynyt.
Huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli 183, mikä on viitisen
prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.
Kaikista HIV-tartunnoista huumeruiskun välityksellä tapahtui viime
vuonna vain viisi prosenttia.
Huumeiden käyttö ja haitat ovat vakiintuneet 2000-luvun alun tasolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin
raportin mukaan kannabiskokeilut, huumeiden ongelmakäyttö ja
huumausainerikokset ovat viime vuosina vakiintuneet tasolle, jolle ne
nousivat 1990-luvun lopulla.
Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan 14 500 - 19
000. Kannabista on kokeillut noin 14 prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2005 huumeiden käyttöön liityvät haitat maksoivat yhteiskunnalle
noin 180 miljoonaa euroa, eli 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla
Lähde: MTV3 20.12.2007
Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime
vuosikymmenellä.
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös
huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.
Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500 - 19100. Heistä
valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä.
Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.
Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin
1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.
Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten
ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä
vanhemmilla ikäluokilla.
Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä
asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen.
Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.
Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan
käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet
huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee
ennustamisesta vaikeaa.
Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä
lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien
päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat
tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.
Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa
Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa.
Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180
miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen
ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.
Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin
kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa,
joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.
Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi
ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu
kunnalle.
Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.
Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on
yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään
tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä
likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.
Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas
suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.
Kannabiksen käyttöön lääkkeenä halutaan selkeämmät säännöt
Lähde: YLE 17.12.2007
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id77751.html
Kannabiksen lääkekäyttöön halutaan selkeämmät pelisäännöt. Sosiaali- ja
terveysministeriö olisi selkeyttämässä lainsäädäntöä niin, että
kannabiksen määrääminen esimerkiksi kipulääkkeeksi ei ole enää
lähtökohtaisesti lainvastaista.
Suomessa kannabista on käytetty lääkkeenä vain yksittäistapauksissa,
osittain johtuen vaikeasta lupakäytännöstä ja aiheen herkkyydestä.
Reilu vuosi sitten Lääkelaitos myönsi ensimmäistä kertaa erityisluvan
kannabiksen lääkekäyttöön selkäydinvamman takia kroonisista kivuista
kärsineelle miespotilaalle.
Lääkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska lakia saattoi tulkita niin, että
kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on Suomessa ehdottomasti kiellettyä.
Potilas valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.
Luvan ansiosta potilaan tila on parantunut huomattavasti, kertoo
hakuprosessia hoitanut apteekkari Markku Knuutila Turun Linnan
Apteekista.
Alun perin vuodeksi myönnettyä erityislupaa on nyt jatkettu yhdellä
vuodella eteenpäin.
Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sosiaali-ja terveysministeriö on
joutunut selkiyttämään lainsäädäntöä. Muutaman kuukauden kuluttua
asetusta muutetaan niin, että lääkekannabiksen määräämistä ei voida
enää kieltää laittomana.
Uudistusten jälkeenkin kannabiksen määräämiseen lääkkeeksi tarvitaan
edelleen lääkelaitoksen erityislupa.
Opiaattien kaltaiseen laajaan käyttöön kannabis tuskin koskaan tulee,
mutta tietyissä erityistapauksissa siitä voidaan saada apua muun muassa
MS-taudin lihasjäykkyyteen, kroonisiin kiputiloihin tai
silmänpainetautiin.
YLE Uutiset
Guidelines Sought for Medical Use of Cannabis
Published 17.12.2007
http://www.yle.fi/news/left/id77759.html
New guidelines are to be drawn up for the medical use of cannabis. The
Ministry of Social Affairs and Health wants to clarify legislation so
that prescribing cannabis to sufferers of chronic pain would no longer
be automatically illegal.
In Finland cannabis has been used for medicinal purposes only in
isolated cases, partly because of complicated legal issues and the
sensitivity of the subject.
Just over a year ago the National Agency for Medicines granted its
first special permission for medical cannabis for a man suffering from
chronic pain stemming from a back injury.
The Agency had initially rejected the application for the use of
medical cannabis prescribed by a Dutch doctor because its
interpretation of the law was that prescribing cannabis was absolutely
illegal in Finland. The patient appealed the case to his regional
Administrative Court, which overturned the decision.
The patient's condition has improved significantly during the past
year, says Turku pharmacist Markku Knuuttila, who dealt with the
application process.
The special permission, which was initially granted for one year, has
now been extended for another year.
The court decision has forced the Ministry for Social Affairs and
Health to clarify legislation. A few months from now changes are to be
enacted to allow marijuana by prescription.
Under the plan, even after the changes, medical cannabis prescriptions
will require the permission of the National Agency for Medicines.
Cannabis is not expected to be used as extensively as opiates, but in
certain cases it has been found to provide relief for the muscle spasms
of Multiple Sclerosis, chronic pain, and glaucoma.
Laihdutuslääke voi aiheuttaa masennusta
Lähde: Iltalehti 16.11.2007
Acomplia-lääke kaksinkertaistaa depressioriskin.
Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineille lääkettä ei pitäisi määrätä
lainkaan, tuore tutkimus paljastaa.
Professori Arne Astrup Kööpenhaminan yliopistosta on kollegoineen
analysoinut neljä lääkkeestä aiemmin tehtyä tutkimusta, joihin
osallistui yhteensä 4 000 potilasta. Heistä puolet sai oikeita
laihdutuslääkkeitä ja puolet lumelääkettä. Potilaat, joilla oli todettu
masennusriski, oli suljettu tutkimusryhmistä jo ennalta.
Astrupin mukaan Acomplia-lääkettä syöneet potilaat laihtuivat vuoden
aikana lähes viisi kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneet. He saivat
kuitenkin tuplasti enemmän masennusoireita ja kolme kertaa enemmän
ahdistusoireita kuin verrokkiryhmä.
Kasvattaa itsemurha-alttiutta
Yhdysvaltain lääkelaitos FDA keskeytti jo kesällä Acomplian myynnin
tutkimusten osoitettua, että se lisää masennus-, unihäiriö- ja
itsemurhariskiä. Kaksi erääseen amerikkalaistutkimukseen
osallistuneista oli tehnyt itsemurhan.
Sittemmin EU:n lääkearviointivirasto Emea on tiukentanut suosituksiaan.
Masennuspotilaille tai depressiosta aiemmin kärsineille lääkettä ei
Emean mukaan pitäisi määrätä lainkaan.
- Acomplia on turvallinen laihdutusmenetelmä kunhan sitä vain määrätään
oikeille potilaille, professori Astrup totesi Dagens Nyheter -lehdelle.
- Lääkärin täytyy tuntea potilaansa hyvin, tutkia hänet tarkoin ja
seurata häntä.
Acomplia auttaa laihtumaan vähentämällä näläntunnetta. Astrupin mukaan
lääkettä nauttivien ja itsensä masentuneiksi tuntevien ei pidä lopettaa
lääkitystä.
- Mutta heidän pitää ottaa yhteyttä lääkäriinsä.
(Acomplia nimellä myynnissä oleva B1 kannabisreseptorin vastavaikuttaja
rimonabant tuli Suomen apteekeihin jo kaksi vuotta sitten, mikä kertoo
paljon lääkemarkkinoilla vallitsevista asenteista kannabislääkkeitä
kohtaan.)
Huumeiden aiheuttamat psykiatriset ongelmat lisääntyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2007
Huumeiden käyttöön liittyvien psykiatristen ongelmien määrä on
lisääntynyt, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan ongelmien määrä on
1990-luvulta nelinkertaistunut.
Huumeisiin liittyviä psykiatrisia häiriöitä ilmeni vuonna 2005 noin 2
300, kun 15 vuotta aiemmin niitä oli vain hieman yli 500.
Eniten tutkijat ovat huolissaan kannabiksen aiheuttamista
mielenterveysongelmista, kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen.
Runsas kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa riskin sairastua
psykoosiin. Kannabiksen käytön on arveltukin lisäävän psykoosiin
sairastuneiden määrää tulevaisuudessa.
Viina sumentaa suhteellisuudentajun
Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2007
Pikkujouluaikana se riistäytyy taas käsistä: hillitön juopottelu, johon
suomalaiset työ- ja opiskelijayhteisöt kiihottavat toinen toisiaan.
Viinanhuuruinen juhlinta jatkuu jouheasti joulunpyhille, ja sen voi
pysäyttää ainoastaan pitkä ja ankara Alkon lakko.
Pullon henki on vapautettava, sillä täällä Suomenniemellä on
sosiaalisesti hyväksyttävää ellei suotavaa sekoittaa päänsä viinalla.
Toimituksen aamukokouksissa on syksyn aikana keskusteltu siitä, miten
me toimittajat suhtaudumme päihteiden käyttöön.
Ei ole uutinen, että ryyppäämisellä rehvastelu on osa toimittajienkin
ammattikulttuuria. Vaikuttaako se siis tapoihimme kirjoittaa
päihteistä?
Juopottelusta on lupa kirjoittaa keveälläkin kädellä, sillä alkoholi
yhdistetään vapautuneeseen hauskanpitoon.
Mutta kirjoitapa lupsakka reportaasi puiston perällä pilveä
pössyttelevistä nuorista. Se aiheuttaisi närkästyksen: ollaanko tässä
nyt aliarvioimassa niiden ihmisten tuskaa, joiden omainen on ajautunut
huumeongelmiin?
Lähtökohta on tietysti se, että alkoholi on Suomen ainoa laillistettu
päihde. Toinen lähtökohta on, ettei huumeongelmia ole syytä
aliarvioida.
Siitä huolimatta väitän, että suomalaiset elävät alkoholin suhteen
harhaisessa todellisuudessa. Pidämme viinaa kynsin hampain viisasten
juomana, vaikka jokainen tietää, millaiset arvet juopottelu jättää
yhteiskuntaamme.
Viinan sumentama suhteellisuudentaju on johtanut pahimmanlaatuiseen
kaksinaismoralismiin.
Huumelainsäädäntömme on Euroopan kireimpiä. Edellinen hallitus kiristi
lainsäädäntöä entisestään niin, että nykyään kukkaruukun omistajia
voidaan epäillä huumausaineen valmistamisen yrittämisestä.
Sama hallitus löysäsi alkoholiverotusta, ja seuraukset ovat kaikkien
tiedossa.
Huumetestit yleistyvät työpaikoilla. Samoilla työpaikoilla
hymistellään, kun työtoveri on ilmiselvästi tuhoamassa omaa ja
läheistensä elämää laillisella päihteellä.
Tässä ei ole hirveästi järkeä.
Moni sanoo, että jos lainsäädäntöämme höllennettäisiin mietojen
huumeiden kuten kannabiksen suhteen, sen käyttö karkaisi myös käsistä.
Tämä on hyvä argumentti, siksi tässäkään kirjoituksessa ei ajeta
vapaampia huumelakeja.
Tässä kirjoituksessa sanotaan, että suomalaisen päihdeongelman ydin on
kulttuuri, joka ihannoi rajua ja rajatonta päihtymistä – ja että
alkoholi on päihteistämme tuhoisin.
Entä jos ensimmäinen portti kohti vakavaa päihde- tai huumeriippuvuutta
ei olekaan hippikesän kunniaksi kääräisty marihuanasätkä? Entä jos se
onkin vanhempien seurassa lapsena vietetty lauantai?
Jossain vaiheessa tämänkin kansakunnan pitäisi ryhtyä puhumaan asioista.
Jos se ei tapahdu juhannuksena, kun pelastusmiehet naaraavat hukkuneita
humalaisia Suomen sinisistä järvistä; jos se ei tapahdu heinäkuussa,
kun huostaanottolaitokset täyttyvät ryyppyputkeen ajautuneiden
vanhempien hämmentyneistä lapsista; jos se ei tapahdu marraskuussa, kun
Tilastokeskus julkistaa vuosittaiset tilastot Koskenkorvaan kuolleiden
kansalaisten määrästä, niin se ei tapahdu koskaan.
Että oikein kosteaa pikkujoulukauden jatkoa vain kaikille.
AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi; Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
- Tietoja
- Julkaistu: 04.01.2008 04.01.2008
- Osumat: 8761 8761
Lähde: Taru Kekoni (2007) Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen
reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma.
Tampereen yliopisto.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7151-3.pdf
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=532#532
”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”
Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.
Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.
Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.
He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.
Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.
Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.
Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.
Aihetta tarkasteltiin 36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.
Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007
Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta
Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.
Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.
Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.
Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.
- Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.
Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.
Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä
Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.
Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.
Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.
- Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.
Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.
Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.
- Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.
Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.
Väitöskirja aktivistin näkökulmasta
Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.
Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.
Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.
Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.
Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf
Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.
Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.
Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.
Tutkimuksen tiivistelmä:
Anna Anonyymi
Miten pilvi vaikuttaa?
Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista
Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.
Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.
Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.
Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä
Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml
Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.
- Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.
Resepti yhdellä
Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.
Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.
Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.
Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.
Taistelua luvan puolesta
Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.
Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.
Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan
Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.
- Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.
Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.
- Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.
Myyntilupaa ei haettu
Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.
Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.
- Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.
AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007
Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.
Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.
Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.
Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.
S. Lääkärilehti: Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta, TS: Subutexista tullut ongelma Suomessa
- Tietoja
- Julkaistu: 21.11.2007 21.11.2007
- Osumat: 9637 9637
Kannabinoidit - muutakin kuin huumetta
Lähde: Suomen Lääkärilehti 42/2007
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2007
Jos männynkaarnasta tai rantanätkelmästä olisi löydetty murto-osa kannabiksen terapeuttisista ominaisuuksista, olisivat suomalaiset tiedotusvälineet hehkuttaneet asiaa jo vuosikymmenen. Mutta kun kasvi onkin kieltolain mustamaalaama hamppukasvi, ei mikään määrä tutkimusta tunnu riittävän suomalaisille lääketieteen julkaisuille, vaikka kannabis, kannabinoidi tai endokannabinoidijärjestelmä hakusanoilla voi internetistä löytää jo satoja tutkimuksia.
Niinpä Suomen lääkärilehti on tehnyt rohkean teon julkaistessaan kokonaisen aukeaman kokoisen artikkelin, jossa sivutaan varovaisesti kannabinoiditutkimusta. Suomalaisen huumesodan kummisetänä tunnettu Juhana E. Idänpää-Heikkilä on aiemmin kunnostautunut omalla palstallaan ”lääkeinfo” lähinnä neuvostotyyppisen disinformaation levittämiseen hampusta ja kannabinoideista, mikä lisää tämän artikkelin arvoa. Siinä ei ole edes yhtä pahantahtoista vihjettä skitsofreniasta.
Suomen lääkärilehtikin on kerinnyt kehumaan Suomen apteekeihin lääkkeeksi hyväksyttyä rimonabanttia, jota myydään Acomplia nimellä. Kyseessä on kannabinoidireseptorin vastavaikuttaja. Muualla maailmassa tätä ainetta on kritisoitu sen aiheuttaessa sivuvaikutuksinaan mm. pahoinvointia, depressiota ja onpa joku koehenkilö tehnyt itsemurhankin.
Koska kannabinoidien on todettu ehkäisevän ja jopa parantavan syöpää, kehottaa Suomen lääkärilehti nyt seuraamaan huolella näiden vastavaikuttajien pitkäaikaisvaikutuksia. Artikkelin valossa kannabiksen lääkekäytön kieltäminen näyttää entistä moraalittomammalta.
Kannabiksen viljely lisääntynyt Oulun seudulla
Lähde: Kaleva 24.10.2007
Poliisin viimeaikaiset takavarikot purreet hasiksen katukauppaan
Kannabiksen kasvattaminen on lisääntynyt selvästi Oulun seudulla viime vuosina. Viljelmiä on löydetty myös useilta pohjoissuomalaisilta maaseutupaikkakunnilta. Viimeisin löydös tehtiin Oulun Toppilassa alkuviikosta. Poliisi takavarikoi kotikasvattamosta kannabiksen lisäksi sen viljelyyn tarvittavia välineitä, muun muassa lämpölamppuja.
Kolmea asunnosta tavoitettua nuorukaista epäillään huumausainerikoksesta. Yhdellä heistä oli lisäksi pussi, jossa poliisi epäilee olleen amfetamiinia ja hasista. Mieheltä löytyi myös poliisin huumeiksi epäilemiä pillereitä.
Rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisin huumeyksiköstä sanoo kannabiksen lisääntyneen kotikasvatuksen olevan merkki siitä, että sen saanti katukaupasta on vaikeutunut. Poliisi on tehnyt viime aikoina useita isoja takavarikkoja. Viimeisin tapahtui huhtikuussa, kun Kiimingistä kotoisin olevan miehen autosta ja kotoa löytyi yli kahdeksan kiloa hasista.
Mies oli niin sanotun portsariliigan keskeinen tekijä. Liigan uskotaan tuoneen Helsingistä Ouluun runsaan vuoden aikana yli 30 kiloa hasista ja lisäksi useamman kilon amfetamiinia sekä tuhansia ekstaasitabletteja. Liigan jäsenet tuomittiin syyskuussa pitkiin vankeusrangaistuksiin Oulun käräjäoikeudessa.
Takavarikot vaikuttavat luonnollisesti huumemarkkinoihin. Esimerkiksi hasista on juuri nyt vaikea saada viimeaikaisten takavarikkojen takia, Luolavirta sanoo.
Luolavirta korostaa, että kannabiksen kasvattaminen omaankin käyttöön on aina huumausainerikos, josta rangaistaan vähintään sakoilla, mutta myös vankeusrangaistus on mahdollinen.
Kasvattajat eivät selviä huumausaineiden käyttörikoksella, vaan tapaukset käsitellään aina oikeudessa, Luolavirta sanoo.
Suurempia teollisia kasvattamoja poliisi ei ole tavannut Oulun seudulta. Viljelmät ovat pääsääntöisesti omaan ja korkeintaan lähipiiriin käyttöön tarkoitettuja kotikasvattamoja.
Kovaa uhkailua rakennusalan suurimmassa rikosjutussa
Lähde: Kaleva 24.10.2007
STT:n tietojen mukaan Suomen suurimmassa rakennusalaan kytkeytyvässä rikosjutussa on esiintynyt kovaa ihmisten uhkailua.
Osa todistajista on poliisin suojelussa, ja virkavalta kuljettaa heitä oikeuteen. Poliisi valvoo oikeudessa, että tilanne pysyisi rauhallisena.
Epäillyn laajan kuittikaupan käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syytettyjä on lähes sata. Poliisi on kertonut, että heidän joukossaan on epäiltyjä lähes kaikista "liivijengeistä".
Viina kieltoon ja ruoho kasvuun
Lähde: EteläSaimaa 8.10.2007
Mikä aine saa pään sekaisin, nostaa aggressioita ja aiheuttaa vieroitusoireita jo lyhyen käytön jälkeen? Entä millainen kama lamaannuttaa keskushermostoa, aiheuttaa aivovaurioita ja tappaa? Vastaus ei ole kannabis, vaan alkoholi.
Viinasta on helppo tehdä mörkö, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä se on vain mukava rentoutumiskeino. Samoin kannabis suorastaan houkuttelee kovien huumeiden käyttöön ja törkeisiin rikoksiin, ainakin suomalaisen Kaikki huumeet tappavat heti -asenneilmapiirin mukaan.
Entäpä, jos alkoholi olisikin kielletty nautintoaine ja kannabis sallittu? Luulisin, että silloin meillä menisi paljon paremmin kuin nyt.
Alkoholi on mukana 70 prosentissa tilastoiduissa väkivaltatapauksissa. Voiko kukaan kuvitella hihittelevän pilvipään lyövän ketään, kaikista vähiten läheisiään?
Kannabis rentouttaa, saa aikaan iloisen mielen ja hidastaa ajattelua. Jos perjantaipullon sijaan valtion monopolifirma myisi höpöheinää, olisi Suomi rauhallisempi paikka asua. Kukaan ei tappelisi grillijonossa, eikä netin keskustelufoorumeilla taisteltaisi, koska ihmisillä olisi niin kertakaikkisen rento olo.
Jos olo olisi kireä, ei tarvitsisi lähteä hakea kaljapöhnää lähiöpubista, vaan voisi käydä parvekkeella vähän hengittämässä yrteillä maustettua raitista ilmaa.
Ihme, ettei talouselämä ole vielä huomannut pössyttelyn hyötyjä. Koska kannabis ei aiheuta krapulaa, äkkinäisten flunssapöpöjen määrä sairauspoissaolojen selvityksissä vähenisi radikaalisti. Pikkujoulukausi sujuisi ilman turhia pettämisiä, kun ruoho veltostaisi elimet ja toisaalta rentouttaisi niin paljon, ettei kukaan jaksaisi ryhtyä pokaushommiin.
Vapaa-ajalla luonnon antimet vasta olisivatkin ässä veto. Itsekin viitsisin leikkiä sukulaislasten kanssa tuntikaupalla lentokonetta tai vaikka merihevosta, koska sehän olisi niin hurjan mukavaa. Ja tarpeeksi paljon pihalla käytyäni voisin olla leikeissä vaikka vuori, jonka päälle kiivetä. Lapset hieman ihmettelisivät, että miksi eno on niin lötkö, mutta ainakin kaikilla olisi hauskaa.
Entä jos sallittaisiinkin kaikki miedot päihteet? Toisin sanoen tupakan ja alkoholin rinnalle nostettaisiin kannabis. Jos valtiovetoisen myynnin rinnalla sallittaisiin kukan kotikasvatus, loppuisi samalla lämpölamppuja hankkivien chilinkasvattajien vainoaminen.
Kasvavien verotulojen annista pääsisivät varmasti itseni kaltaiset absolutistitkin nauttimaan.
Ehkä laaja vapaus valita olisi tässä yhteiskunnassa liian rankka ratkaisu. Hurjien harppausten sijaan myönnyn kannattamaan pieniä edistyksen askelia. Ensimmäinen askelma voisi liittyä kauppojen aukioloaikoihin. Vai olisiko sekin liikaa?
Ior Bock ja maailman synty
Lähde: http://www.iorbock.fi/
Kalevalaisen tarinan kerronnan nykyaikainen jatkaja ja kansainvälisen kuulijakunnan Intian Goalla luonut Ior Bock jatkaa irrottelujaan netissä. Suositeltavaa lukemista nykyisen maailmanpolitiikan kyyniseen apokalyptisyyteen kyllästyneille.
Huumekuljettajia seulotaan sylkinäytteillä
Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2007
Kansanterveyslaitos on alkanut seuloa huumekuljettajia liikenteestä tutkimalla poliisin ratsiaan joutuneiden kuljettajien sylkinäytteitä. Näytteen antaminen on vapaaehtoista, se annetaan nimettömänä eikä näytettä voi käyttää oikeudessa antajaansa vastaan.
Kansanterveyslaitoksesta vakuutetaan, ettei kukaan saa syytettä, vaikka sylkinäytteestä jotain löytyisikin.
Suomen tiukka linja ei juuri vähennä kovien huumeiden käyttöä
Lähde: Turun Sanomat 8.10.2007
Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat 20 000.
Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.
Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita. Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.
- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.
Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.
Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.
Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon
Hollannissa huumeiden käyttäjiä ei leimata
Lähde: Kaleva 7.10.2007
Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat 20 000.
Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä lisää.
Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita. Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.
- Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15 prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää myös crarckia, tohtori Margriet Van Laar sanoi. Hän puhui A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.
Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.
Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.
Vuodesta 1996 koululaisten kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt.
Huumeriippuvaisille monipuolista hoitoa
Hollannissa huumeiden käyttäjille on tarjolla monipuolisia hoitoja. Viime aikoina hoitoon ovat hakeutuneet erityisesti kokaiinin ja kannabiksen käyttäjät.
Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon
- Hollannissa huumeiden käyttäjät hakeutuvat Suomea helpommin hoitoon, kun he tietävät, ettei heitä syytetä tai leimata käyttönsä takia, Tammi sanoo. Hän on tehnyt väitöskirjan huumepolitiikan muutoksista.
Huumeiden käytöstä ei Hollannissa käytännössä rangaista. Esimerkiksi Suomessa tuhansia huumeiden käyttäjiä sakotetaan vuosittain. Hollannissa huumeiden tuotanto, hallussapito, myynti ja salakuljetus on laitonta ja rangaistukset ovat yhtä ankaria kuin muissakin Euroopan maissa.
Coffee shoppeja valvotaan
Hollanti on kuuluisa coffee shopeistaan, joissa saa polttaa kannabista. Viranomaiset valvovat, että ne niissä ei myydä kannabista alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa olla kahviloissa. Toisekseen kertamyynnin raja on viisi grammaa. Muita huumeita ei saa myydä. Sääntöjen rikkomisesta kahvila voidaan sulkea.
- Yleisin syy kahviloiden sulkemiseen on järjestyshäiriöt joko kahviloissa tai niiden lähistöllä. Usein ongelmia aiheuttavatkin muut kuin hollantilaiset eli huumeturistit, Tammi toteaa.
Kahvilat eivät saa olla koulujen lähistöllä. Huumeita ei saa myöskään mainostaa.
Hollannissa vähän huumekuolemia
--Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa. Tätä selittävät metadonihoidossa olevien suuri määrä ja se, että Hollannissa kovia huumeita ei yleensä piikitetä.
--Maassa on myös aloitettu heroiinin lääkejakelu pitkään opiaattiriippuvuudesta kärsineille narkomaaneille. Metadonikorvaushoidossa on 13 500 ihmistä.
--Hollannissa on 18 huumeriippuvaisten hoitopaikkaa, joissa kävi vuonna 2005 kaikkiaan 67 000 asiakasta.
--Narkomaaneille on järjestetty huumeiden käyttöä varten 40 turvallista paikkaa. Tarkoituksena on vähentää terveysriskejä ja estää tarttuvien tautien kuten hepatiittien ja hivin leviäminen.
--Kannabista ja kokaiinia 15--34-vuotiaat hollantilaiset käyttävät vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös heroiinin käyttö on vähäisempää.
Subutexista tullut ongelma Suomessa
Lähde: Turun Sanomat 7.10.2007Buprenorfiinit työllistävät entistä enemmän päihdehoitoa
Lääkkeestä on tullut huume huumeiden joukkoon. Subutexin päihdekäyttö on aiheuttanut entistä enemmän työtä myös Turun päihdehoidossa.
Turussa ja muualla Suomessa hakeudutaan päihdehoitoon entistä enemmän lääkkeiksi tarkoitettujen buprenorfiinien takia. Buprenorfiineihin kuuluu muun muassa vieroitushoidossa käytettävä Subutex.
Lisäksi amfetamiiniriippuvaiset ja sekakäyttäjät ovat näkyneet päihdepalvelujen viime vuotisen tilinpäätöksen mukaan selvästi Turun päihdehoidossa.
- Buprenorfiinit ja amfetamiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta ja vieroitusoireita. Niistä ei pääse helposti eroon, joten hoitoa tarvitaan, kertoo suunnittelija Niina Lindström Turun terveystoimesta.
Huumeiden takia hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä.
Myös poliisin mukaan buprenorfiinien väärinkäyttö on yleistynyt.
- Suomella on eniten Subutex-ongelmia Euroopassa. Buprenorfiinit ovat täysin hallitsevassa asemassa amfetamiinin kanssa huumekaupassa, kertoo rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Esimerkiksi Subutexia tuodaan Suomeen Baltian maista, mutta Lehtisen mukaan "subumatkoja" tehdään aina Ranskaan saakka.
- Virossa jotkut lääkärit ja klinikat ovat tehneet bisnestä myöntämällä paljon Subutex-reseptejä, Lehtinen kertoo.
Huumeiden käyttäjät ovat kaikista päihdeongelmaisista kuitenkin marginaalinen ryhmä, sillä eniten töitä teettävät totutusti alkoholiongelmat.
Hoitoon hakeutuu vain murto-osa
Lindströmin mukaan kaupungin tarjoamia päihdepalveluita käyttää noin 5 000 asiakasta. Turussa päihdehoitoon kuluu vuodessa noin kymmenen miljoonaa euroa.
- Käyttäjiä on todellisuudessa paljon enemmän, mitä tilastoissa näkyy. Lisäksi samat asiakkaat käyttävät useita palveluja, Lindström selvittää.
Turussa on perinteisesti käytetty enemmän päihteitä kuin Suomessa keskimäärin. Esimerkiksi alkoholin kulutus on Turussa selvästi suurempaa muun maan keskiarvoon verrattuna. Eroa selittää muun muassa kaupungin koko, opiskelijoiden suuri määrä, anniskelulupien runsaus sekä matkustajalaivaliikenne.
Turkulainen joi vuonna 2005 noin 9,3 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisen annos oli keskimäärin 8,2 litraa.
Hyvänä uutisena tilinpäätöksessä todetaan se, että suomalaisten tupakointi vähentyy hitaasti, mutta varmasti. Erityisesti nuorten sauhuttelu on ollut tasaisessa laskussa.
Turkulaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa on todettu, että kaupungissa poltetaan eniten Pansio-Jyrkkälässä ja Runosmäki-Raunistulassa.
Hollannissa vähän huumekuolemia
Lähde: Helsingin Sanomat 7.10.2007
Haarlem. Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa.
Hollantilaisasiantuntijan mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Tohtori Margiet Van Laar sanoo, että huumeiden käyttäjille on tarjolla hyvin hoitoa. Hollannissa kovia huumeita ei myöskään yleensä piikitetä.
16 miljoonan asukkaan Hollannissa on noin 34 000–45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Suomessa heitä on vajaat 20 000.
Laaja huumerikosvyyhti Porissa
Lähde: Turun Sanomat 6.10.2007
Porin poliisin huumeryhmä on kesästä saakka jatkuneissa tutkimuksissa paljastanut huumerikossarjan, johon liittyy yli 100 henkilöä. Poriin on tuotu lähinnä pääkaupunkiseudulta kiloittain hasista ja marihuanaa eri muodoissa. Sitä on välitetty myös alle 18-vuotiaille ja juttu alkoikin selvitä alle nuorten huumausainerikoksia tutkittaessa.
Jutun vuoksi on parikymmentä henkilöä ollut pidätettynä törkeistä huumausainerikoksista epäiltynä. Poliisi on kotietsinnöissä saanut haltuunsa lähes 6 kiloa kannabista, huomattavan määrän amfetamiinia lääkkeitä. Samalla on löydetty satoja huumausaineiden käyttövälineitä ja tuhansia euroa käteistä huumerahaa.
Jutun päätekijöinä ovat olleet vuonna 1953 ja 1955 syntyneet porilaiset miehet, He ovat hankkineet huumausaineet pääosin pääkaupunkiseudulta, mutta myös esimerkiksi Turun alueelta.
Kokemäellä takavarikoitiin kilo kannabista
Lähde: Turun Sanomat 5.10.2007
Poliisi takavarikoi kokemäkeläisestä yksityisasunnosta lähes kilon kannabista syyskuussa. Asian johdosta on vangittu kokemäkeläinen pariskunta, vuonna 1977 syntynyt mies ja vuonna 1978 syntynyt nainen. Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä muitakin henkilöitä.
Kokemäen poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että vangituksi otettu pariskunta on kasvattanut kannabista useita kiloja, josta osa on myyty Tampereen ja Harjavallan seudulla. Asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan lähiaikoina.
Maasta Päähän
Lähde: HS NYT-liite 41/2007
Suomen suurimman huumejutun innoittamana HS:n NYT-liite julkaisi mainion artikkelin hasiksen matkasta Marokon Rif-vuoristosta helsinkiläisen lähiön satunnaispolttajan piippuun.
Toimittaja kertoo kansainvälisestä huumekaupasta: ”Nämä karskit heput tekevät töitä marokkolaisille salakuljettajapomoille, jotka asuvat Espanjassa. Näiden jehujen kuviot tunnemme Suomen keskusrikospoliisin kertoman perusteella. Tässä vaiheessa hasislevyt nimittäin häipyvät näköpiiristämme.”
Myös UNODC eli YK:n huumetoimisto kertoo raportissaan, ettemme tiedä juuri mitään kansainvälisestä huumekaupasta, vaikka kansainvälinen huumevalvonta pystytettiin juuri sen valvomiseksi. Siksi mielikuvamme aiheesta tulee etupäässä amerikkalaisista elokuvista ja rikosromaaneista. HS:n toimittaja on keksinyt oman fiktiivisen hahmonsa, huumepohatta Vladimirin, täyttämään tätä aukkoa. Ja niin huumepolitiikkamme jatkuu fiktioihin nojautuen.
Huumekuolemat - sata tai kaksisataa ...
Nuorten huumekuolemat lisääntyivät
Lähde: Suomen Lääkärilehti 15.10.2007
Nuorten huumekuolemat ovat kääntyneet nousuun. Viime vuonna 104 suomalaisnuorta kuoli huumeisiin, kun sitä edellisenä vuonna kuolemia oli vain 69.
Huumausainepositiivisten kuolemantapausten kokonaismäärä on pysynyt suunnilleen samana, mutta 15–29-vuotiaiden osuus niistä on kasvanut. Vuonna 2005 nuorten osuus oli 39 prosenttia ja viime vuonna jo 57 prosenttia kuolemantapauksista.
Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 15-vuotiaita, käy ilmi oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavista tiedoista.
Päidetyötä tekevät järjestöt muistuttavat, että päihteillä oireilevat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.
Nuorten huume-kuolemat lisääntyneet
Lähde: Turun Sanomat 16.10.2007Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.
Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta. Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.
Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin kuolleita nuoria.
Nuorten huumekuolemat lisääntyneet rajusti
Lähde: MTV3 15.10.2007
Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli viime vuonna jo yli puolet.
Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia. Menehtyneiden joukossa oli alle 20-vuotiaita kaikkiaan 14.
Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna 2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta. Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.
Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli nyt jo yli puolet eli 57 prosenttia. Toissa vuonna nuorten osuus oli 39 prosenttia.
Irti Huumeista ry:n mukaan päihteiden käytöllä oireilevat nuoret eivät saa vieläkään riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Erityisen suuressa syrjäytymisvaarassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.
Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri
puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin
kuolleita nuoria. Helsingissä muistotilaisuus järjestetään Helsingin
Vanhassa kirkossa ensi viikon tiistaina. Silloin sytytetään huumeisiin
menehtyneiden nuorten muistolle 104 kynttilää.
Ilona oli yksi huumeiden paristasadasta vuotuisesta uhrista
Lähde: Helsingin Sanomat 13.10.2007
Espoolainen Ilona kuoli elokuussa. Hän on yksi niistä noin kahdestasadasta suomalaisesta, jotka kuolevat tänä vuonna huumeisiin. Viime vuonna heitä oli 184, joista 20 naisia.
Ilona alkoi käyttää huumeita teini-iässä. Ensin kului kannabista, sitten myös amfetamiinia, heroiinia ja Subutexia. Hän viilteli itseään ja otti yliannostuksia. 19 kertaa Ilona kokeili päihdehoitoa.
Kaksi kuukautta sitten Ilona teki itsemurhan. Hän söi sekavassa olotilassa lääkkeitä ja yritti hetken päästä perua tekonsa suihkuttamalla vatsaansa vettä. Itse tehty vatsahuuhtelu ei onnistunut. Kuollessaan Ilona oli 23-vuotias.
Ilonan isosisko Liisa sai kuulla tapahtuneesta parin tunnin päästä isältään. Liisa kävi heti tapahtumapaikalla hyvästelemässä siskonsa. Se on auttanut asian ymmärtämisessä. "Jokainen huumeiden käyttäjän omainen tietää, että puhelin voi soida milloin tahansa. Mutta siihen ei voi valmistautua, mitä sen puhelun jälkeen tapahtuu", 27-vuotias Liisa toteaa.
Sisaret etääntyivät toisistaan viime vuosina, ja saattoi mennä pitkäänkin, etteivät he tavanneet. Viime aikoina tapaamiset menivät usein riitelyksi. Hoitoalalla työskentelevän isosiskon huoli sai Ilonan hermostumaan.
Liisan mielestä raskainta oli huomata pikkusiskon pikkuhiljaa muuttuvan toiseksi ihmiseksi. Ilonalla todettiin epävakaa persoonallisuus. Huumeiden käytön takia muita diagnooseja ei koskaan tehty. Ei siis tiedetä, kumpi oli ensin, huumeet vai mielenterveysongelmat. Ilonan oman kertoman mukaan psyykkiset ongelmat alkoivat 11-vuotiaana.
"Aineet laittavat aivokemiat niin sekaisin. Myös se, mitä siinä maailmassa näkee ja kokee, muuttaa ihmistä", Liisa kertoo.
Kun vanhemmat lopettivat rahan antamisen, kodeista alkoi kadota tavaraa. Sisko kadotti hänelle ostettuja polkupyöriä ja kännyköitä jatkuvasti. Joskus hän haukkui ja kiristi vanhempiaan, jopa itsemurhalla. "Ja naisellahan on aina se yksi keino saada rahaa."
Ilona aloitti hoidon 19 kertaa. Vieroitusta hän jaksoi vaihtelevasti ja jätti sen kerta toisensa jälkeen kesken. Alkuvuosina hoitopaikat eivät Ilonan mielestä olleet hänelle sopivia. Hän piti ongelmiaan mielenterveydellisinä, ei huumeisiin liittyvinä. Loppuvuosina Ilonalla oli motivaatiota, muttei voimia.
Isosisko ihmettelee, ettei huumeiden käyttäjää ole mahdollista pitää pakkohoidossa, jos hän alun alkaen menee sinne itse vapaaehtoisesti.
Viimeisen vuoden aikana Ilona oli hoitojaksojen välillä ilman huumeita korkeintaan viikon. "Vaikka huumeista pääsisikin eroon, voi normaaliin maailmaan sopeutuminen tuntua epätoivoiselta", Liisa pohtii. "Myös luottamuksen saaminen on vaikeaa. Kun on niin moneen kertaan pettänyt itsensä ja läheisensä."
Liisa muistaa siskonsa sitkeänä, kilttinä ja urheilullisena tyttönä. Ajatus pikkusiskon normaalista elämästä ja perheen perustamisesta ei tuntunut enää pitkään aikaan todennäköiseltä.
Liisa uskoo, että enää pikkusiskon ei tarvitse taistella. "Elämä täällä oli helvettiä."
Hän ymmärtää, että yhteiskunta haluaa unohtaa kaduilla hörhöilevät huumeiden käyttäjät. "Mutta pitää muistaa, että hekin ovat jonkun lapsia, jonkun siskoja."
Ilonan ja Liisan nimet on muutettu.
Huumeisiin kuolleiden määrä kasvaa koko ajan
Tämän huumeiden käyttäjän elämä päättyi helsinkiläiseen puistoon.
Huumeisiin kuolleiden määrä lisääntyy Suomessa edelleen. Viime vuonna huumausaineita löydettiin alustavien tietojen mukaan 184 vainajan verestä, vuonna 2005 heitä oli yhdeksän vähemmän.
Viime vuonna huumekuolemiksi tilastoiduista puolet kuoli huumemyrkytykseen tai yliannostukseen. Lopuissa tapauksista uhrin verestä löytyi huumetta, mutta kuoleman aiheutti esimerkiksi hyppy parvekkeelta tai autokolari.
Huumekuolemista 30 oli itsemurhia. Tämän lisäksi kuusi surmattiin. Pääosa heistä oli hieman yli 20-vuotiaita miehiä.
Vielä muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla – etenkin Helsingissä – tapahtui puolet huumekuolemista. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.
"Suomessa ei ole sellaista paikkaa, missä ei olisi huumeita", Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen professori Erkki Vuori sanoo. Oikeuslääketieteen laitoksella tutkitaan huumeiden uhreja Pohjois-Suomea ja pikkupaikkakuntia myöten.
Vuoren mukaan valtaosan verestä löytyy useaa huumetta, alkoholia ja lääkkeitä. Esimerkiksi viime vuonna kuollut 25-vuotias mies otti lääkkeitä, poltti pilveä, piikitti korvaushoitolääkettä suoneen ja nukahti. Aamukolmelta hän vielä kuorsasi, mutta oli kuuden tunnin päästä eloton.
Kannabista löytyi 99 uhrin ja korvaushoitolääkettä eli buprenorfiinia 89 uhrin verestä. Buprenorfiinia, esimerkiksi Subutexia, on käytetty opiaattiriippuvaisten hoitoon, mutta narkomaanit ovat käyttäneet sitä heroiinin ja morfiinin korvikkeena. Heroiinin osuus huumekuolemista on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2000 heroiiniin kuoli 63, viime vuonna enää kaksi.
Viranomaiset pelkäävät nyt uutta heroiinibuumia. Tänä vuonna ensihoito on saanut Helsingissä vastaansa kymmenen heroiinin yliannostusta. Viime vuonna niitä oli viisi.
Tanskassa ja Norjassa huumeisiin kuolleet ovat reilusti yli 30-vuotiaita, Suomessa he ovat nuoria, 20–24-vuotiaita. Vuori ei tiedä miksi. "Voiko olla niin, että nuoret käyttävät yhdessä kokeneiden kanssa, ja ottavat sitten liian suuren annoksen?"
Myös vakavat myrkytys- ja yliannostustapaukset ovat lisääntyneet. Viime vuonna ensihoitoyksikkö pelasti Helsingissä yli 60 ihmistä vakavalta myrkytykseltä tai yliannostukselta.
Professori Vuori on tutkinut kuolinsyitä vuodesta 1981. "Kun aloitin, huumeisiin kuolleita tuli vastaan yksi kuukaudessa, vähitellen yksi viikossa. Nyt yhtenä päivänä tapauksia voi olla useita."
Entäs ne muut huumeet?
Lähde: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2005/ksyyt_ 2005_2006-10-31_tie_001.html
http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikke li_id=137
Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli kaikkiaan noin 2000 henkeä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien alkoholisairauksien aiheuttama kuolleisuus jatkoi kasvuaan, äkillisen alkoholinkäytön seurauksena myrkytyksiin kuolleita oli hiukan vähemmän kuin edellisvuonna.
Alkoholin käyttö lisää myös tapaturmaan joutumisen vaaraa ja on osallisena usein myös itsemurhissa. Erityisesti työikäisten miesten kaatumistapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuonna 2005 se oli 268. Lähes puolet heistä on kaatuessaan humalassa. Itsemurhista vajaa kolmannes tehtiin humalassa.
Erään laskelman mukaan vuosittain syntyy tuhat alkoholisyndroomalasta, joilla on erilaisia neurologisia oireita.
Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä. Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000 hoitopäivää yleissairaalassa.
Lisäksi tupakoinnin on osoitettu olevan kätkytkuolemien takana, 90% kätkytkuolleiden lasten äideistä on tupakoijia. Nuorena aloitettu tupakointi on yhteydessä muiden päihteiden ja huumeiden käytön aloittamiseen sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä.
HS: Hamppunamia, Mediuutiset: Noin kolmekymppinen mies pössyttelee eniten
- Tietoja
- Julkaistu: 21.11.2007 21.11.2007
- Osumat: 9422 9422
Skitsofreniahysteria susirajalla
Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa
Lähde: Iltasanomat 25.10.2007
Uusien tutkimustietojen mukaan kannabiksen käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Psykiatriyhdistyksen mukaan sairastumisriski on sitä suurempi mitä runsaampaa käyttö on ollut. Vakavin psykoosisairaus on skitsofrenia.
Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Euroopassa kymmenen viime vuoden
aikana. 15-34-vuotiaista suomalaisista reilu kymmenesosa on joskus
kokeillut kannabista.
STT
Suomen psykiatriayhdistys piti seminaarin, josta uutisoitiin
näyttävästi yhden luennoijan, hollantilaisen psykiatrin van Osin,
lausuntoja kannabiksen mielenterveysvaikutuksista. Uutisointi oli
raflaavaa termien ja riskien pyörittelyä, ja seuraavassa tarkastellaan
lehtien väitteitä ja otsikoita.
Lähteet: MTV3, Iltalehti, Iltasanomat 25.10.2007, HS, TS 26.10.2007
Myytti harmittomasta päihteestä murenee koko ajan
Turun Sanomat 26.10.2007
Tutkimustiedon lisääntyminen on murentanut myyttiä kannabiksesta harmittomana päihteenä.
Helsingin Sanomat 26.10.2007
Kannabisuutisoinnissa on jo kliseeksi muodostunut ”kannabis oli ennen harmiton mutta....”. Tätä fraasia viljellään milloin Skunk-kannabiksen, milloin mielenterveysvaikutusten yhteydessä. Fraasin takana on toimittajien tietämättömyys aiheesta tai muistin lyhyys. Kaikki tutkimustieto ja tilastot osoittavat, että kannabis on päihteenä haitattomampi kuin alkoholi tai tupakka. Kannabis on 1900-luvun luokituksissa ollut psykotomimeettinen, hallusinogeeninen, psykoaktiivinen ja psykedeelinen, kaikki sanoja, jotka saavat lapsistaan huolissaan olevat vanhemmat kauhun valtaan.
Kannabiksen riskejähän on liioiteltu pitkin vuosikymmeniä mitä vastaan kansalaisjärjestöt, kuten SKY, ovat yrittäneet kampanjoida. Sen sijaan tiedotusvälineet mainostavat alkoholia lääkkeenä ja saavat siitä päihdeyhtiöiltä rahaa. Kannabiksen terveyshaittojen liioittelu on vienyt uskottavuutta ylipäänsä huume- ja päihdevalistukselta, ja johtanut alkoholihaittojen räjähdysmäiseen kasvuun 1990-luvulta saakka.
Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa
Iltasanomat 25.10.2007
Van Osin artikkelissa vuodelta 2004 (Does schizophrenia exist?
http://www.iop.kcl.ac.uk/departments/?locator=525)
arvostellaan koko skitsofreniakäsitettä sen takia, ettei sen käyttö
vastaa todellisuutta vaan niputtaa yhteen sekalaisen joukon oireita,
jotka eivät välttämättä kuulu yhteen:
Jim Van Os regards the schizophrenia concept as harmful in clinical
practice and research. He examines its impact in relation to factors
such as: clinical usage, user satisfaction, reliability, translation
into treatment needs, ability to account for psychological variables,
stigmatisation, prediction of outcome, and aetiological research.
(Deconstructing Psychosis. Schizophrenia Bulletin 2007 33(4):861-862;
doi:10.1093/schbul/sbm066
http://schizophreniabulletin.oxfordjournals.org/cgi/content/extract/33/4/861)
Eli kun skitsofrenia-sairausluokka keksittiin viime vuosisadan alussa, on paljon tutkimusta keskittynyt etsimään elimellisiä syitä tälle taudille eikä selvittämään esimerkiksi niitä olosuhteita, jotka aiheuttavat ihmisille mielenterveysongelmia. Lisäksi skitsofrenia leima tarttuu ihmiseen tämän loppuiäksi riippumatta ihmisen mielenterveyden vaihteluista. Tämä on palvellut lääketehtaiden etuja, ei potilaiden.
Iltasanomat perustelee otsikkoaan uusilla tutkimustiedoilla mutta ei esitä niitä. Eikä niitä esitä psykiatriliiton johtaja Pekka Heinäläkään. Missään tutkimuksissa ei ole todistettu kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa vaan lisäävän psykoosien kokemisen riskiä. Jo vuosia mielenterveystyössä on toistettu sitä, ettei pitäisi sekoittaa toisiinsa kannabiksen käytön aiheuttamia psykoottisia oireita varsinaiseen psykoosiin ja varsinkaan ’skitsofreniaan’.
Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykoosin
MTV 3 25.10.2007
"Kannabiksen käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua psykoosiin, kertovat uudet tutkimustulokset." Iltalehti toistaa myös ilman varsinaisen tutkimuksen kertomista: "käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua psykoosiin, kertovat uudet tutkimustulokset."
BBC uutisoi vuonna 2004 van Osin tutkimustuloksia: ”researchers found cannabis use moderately increased the risk of psychotic symptoms." (http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4052963.stm ) Eli suomennettuna: ”lisää lievästi psykoottisten oireiden riskiä”.
Kannabiksen vaikutusta on aikoinaan luonnehdittu virallisella termillä psykotomimeettinen, "psykoosia jäljittelevä" ja alakulttuurin termillä psykedeelinen, "tajuntaa laajentava". Siksi otsikko on kannabiksen käyttäjän näkökulmasta tautologia tyyliin "alkoholi voi aiheuttaa päihtymystä".
”Sairastua psykoosiin” ja ”lisää psykoottisten oireiden riskiä” ovat kaksi eri asiaa, samoin ”huomattavasti” sekä ”lievästi”. Lehdet kirjoittavat tutkimuksissa pyöritellyistä riskikertoimista kuin faktoina syy-seuraussuhteineen. Kaikenlaisille päihteille on varmaan laskettu riskikertoimia, mutta miten ne näkyvät käytännössä?
Retorisesti huolissaan
- Lapset ovat riskiryhmä. Vetoaisin tässä vanhempiin, että he seuraisivat, missä lapset kulkevat, ja pyrkisivät mahdollisimman tehokkaasti puuttumaan siihen, etteivät lapset pääse tekemään kannabiskokeiluja. Yleensä kannabiskokeilut liittyvät toveripiiriin. (Heinälä Turun Sanomissa 26.10.2007)
Väitteitä kannabiksen haittavaikutuksista tuetaan huolella Suomen lasten ja nuorison tulevaisuudesta. Suomalainen huumepolitiikka on pelkkää symbolisten viestien lähettämistä eikä näiden viestien lähettäjillä ole mitään vastuuta viestiensä vaikutuksista. Kieltolaki antaa markkinat järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka ei aseta ikärajoja.
Mutta kuten Mirja Pyykön ja YLE:n parin vuoden takainen nuorten huumehoitotempaus osoitti, ovat nämä kampanjoijat huolissaan ainoastaan retorisesti. Kyseinen hoitoyksikkö lakkautettiin vuoden kuluttua, koska huolestuneiden huoli ei riittänyt enää lompakolle saakka. Hoitolaitoksista kuten A-klinikan katkaisuasemilta ulosajetut nuoret ovat kadulla järjestäytyneen rikollisuuden uhreina rahoittamalla huumeiden käyttönsä myymällä niitä.
Lääkärit poliiseina
Jo vuosia sitten on esitetty, että mielenterveystyössä toimivien pitäisi erottaa kannabiksen aiheuttama psykoosi oikeasta psykoosista. Nyt lääkäri Heinälä lausuu omin sanoin:
- Tutkimuksessa tulee hyvin selkeästi esiin se, mitä kannabiksen käyttöön liittyviä vakavia mielenterveysongelmia voi olla eli noin kaksinkertainen riski sairastua kannabiksen aiheuttamaan psykoosiin verrattuna niihin, jotka eivät ole altistuneet kannabikselle.
Jos tässä puhutaan kannabispsykoosista niin väitehän on tautologia: alkoholia nauttivat sairastuvat alkoholideliriumiin n kertaa todennäköisemmin kuin raittiit.
Olisi ehkä relevantimpaa kysyä, että kumpi oli ensin, kannabiskieltolaki vai kyttäfiilis? Huumehaukat tietysti selittävät kieltolakia tarvittavan, koska kannabis aiheuttaa kyttäfiiliksiä. Vaikka Heinälä tarkoittaakin hyvää ja haluaisi tarjota laadukkaita terveyspalveluja myös kannabiksen käyttäjille, tullaan hänen argumenttejaan käyttämään kieltolain pönkittämiseksi, ei nuorten mielenterveyshoidon parantamiseksi.
”Kaikki kannabiksen käyttö yhtä vaarallista”
"Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana."
Ei pidä paikkaansa, koska muuten maailman mielisairaalat olisivat olleet jo vuosikymmeniä täynnä kannabiksen aiheuttamia skitsofreniatapauksia. Vuoden 1961 huumesopimuksen solmimisen jälkeen kannabiksen käyttö on yleistynyt Euroopassa liki nollatasosta. Maailmassa on YK:n varovaisen arvion mukaan 160 miljoonaa kannabiksen käyttäjää, joista Euroopassakin jo kymmeniä miljoonia. Tämä väkimäärä oikeuttaisi edustukseen YK:ssa ja komissaarin paikkaan EU:ssa.
Mm. Britannian hallituksessa istuu useita ministereitä, jotka ovat tunnustaneet käyttäneensä kannabista nuoruudessaan ja opiskeluaikana. Samoin USA:n presidentteinä ja presidenttiehdokkaina on ollut niin monta kannabiksenkäyttäjää, ettei mm. viime vaaleissa eri ehdokkaiden kertoma kannabiksenkäyttö opiskeluaikoina herättänyt mitään kohua.
SKY on koko olemassaolonsa ajan argumentoinut kannabiksen vapauttamista valvottuun kauppaan. Tällöin voitaisiin pitää yllä ikärajoja sekä antaa uskottavaa tiedotusta kannabiksen käytön hyödyistä ja haitoista.
Poliisit lääkäreinä
Heinälän argumentit ovat yhtä päteviä kuin keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jaakko Sonckin käyttämät:
- Kannabis on hyvin myrkyllinen, rasvaliukoinen aine, joka varastoituu
aivoihin. Siksi se voi aiheuttaa käyttäjilleen hallusinaatioita vielä
käytön lopettamisen jälkeenkin.
Kun huumehaukat tarttuvat tähän asiaan, saavat he kannabiksen näyttämään ainoalta syyltä skitsofreniaan. Tämä tietenkin palvelee muita tarkoitusperiä kuin ongelmaisten parasta, koska tällöin vältetään kokonaan käsittelemästä kaupungistumisen tai pakolaisuuden ongelmia puhumattakaan sodista ja ihmisten pakkosiirroista. Niinpä eduskunnan hihhulit ovat jo huomanneet tämän skitsouutisen:
Äärikristillisten kansanedustaja Räsänen hehkuttaa tuoreeltaan iltapäivälehtien otsikoita:
”Mielestäni muiden EU-maiden tulisi painostaa Hollanti vastuulliseen huumepolitiikkaan myös kannabiksen osalta. Koko Euroopan on annettava selkeä viesti kannabiksen vaarallisuudesta.” (http://paivirasanen.fi/fin/paivin_blogi)
Image-lehdessä on Suomen islamilaisen puolueen edustajien haastattelu. He ehdottavat, että huumeiden myyjät "pistetään" katumaan ja ohjataan toisiin ammatteihin. Jos se ei vielä auta, niin sitten huumeiden myyjät on teloitettava julkisesti! (Image 8/2007).
Huumesota on sotaa ihmisiä vastaan ja esimerkki siitä, kuinka ääriliikkeet kohtaavat käsityksissään ihmisen asemasta, tässä tapauksessa Suomen äärikristityt ja äärimuslimit.
Suomalaisen psykiatrian ideologiset juuret
Heinälän edustama suomalainen psykiatria ei ole historiansa aikana kunnostautunut inhimillisyydellä. Skitsofreenisten potilaiden pakkohoito sähkösokeilla ja lobotomialla on yksi länsimaisen lääketieteen pimeimpiä jaksoja. Vielä 1990-luvulla suomalaisen psykiatrian perusteoksessa kerrottiin, kuinka ”seksuaalisesti poikkeavia” homoseksuaaleja oltiin parannettu pakkotoimenpiteillä (Kalle Achté-Alanen-Tienari: Psykiatria (1991)). Nämä opit ovat kulkeneet Natsi-Saksasta nykypäivään psykiatrian piirissä rodunjalostuksen oppien mukana. Suomessahan nykyisen pääministerin isä, valtio-opin professori Tatu Vanhanen on tullut suurelle yleisölle tunnetuksi natseilta periytyneistä rotuopillisista käsityksistä, joita tunnetut tiedemiehet käsittelevät vielä omissa piireissään.
Skitsofrenian selityksiksi on tutkittu ihmisen geeniperimää ja sisäeritystä. Kannabista voidaan epäillä osalliseksi kaikkiin näihin selitysyrityksiin, koska kannabinoidijärjestelmän on todettu olevan mukana kaikissa ihmisen fysiologisissa toiminoissa. Todellinen syy kannabiksen epäilyyn on kuitenkin rodunjalostusoppeihin perustuva kieltolaki-ideologia. Tämän skandaaliuutisoinnin ajankohtaan vaikuttaa meneillään olevan YK:n huumesopimusten tarkistusprosessi, koska kannabiksen asema on kriittinen koko järjestelmän kannalta!
Tutkimukset: Huumeita käyttävät eniten 25–34-vuotiaat miehet
Lähde: Yhteiskuntapolitiikka 5/2007
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
Vuonna 2006 tehdyn väestökyselyn mukaan nuorten eli 15–24-vuotiaiden huumekokeilut ovat vähentyneet. Sen sijaan ns. toisen huumeaallon nousuvaiheen aikaan 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä, nyt 25–34-vuotiaista miehistä entistä useampi on jatkanut kannabiksen käyttöä. Myös vuoden 2005 rekisteritutkimuksen mukaan huumeiden ongelmakäyttäjistä 25–34-vuotiaita on hieman enemmän kuin 15–24-vuotiaita. Tiedot perustuvat Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-lehden kahteen artikkeliin.
Väestökyselyn mukaan 25–34-vuotiaista miehistä 32 prosenttia oli kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana ja 11 prosenttia oli käyttänyt sitä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaavat luvut koko 15–69-vuotiaasta väestöstä olivat 13 ja 3.
Rekisteritietojen mukaan nuorten osuus huumeiden ongelmakäyttäjistä on laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista. Amfetamiinin ja opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olevan Suomessa 14 500–19 000 eli 0,5–0,7 prosenttia tutkimuksen 15–54-vuotiaasta väestöstä. Heistä 75–80 prosenttia käytti amfetamiinia. Opiaattien ongelmakäyttäjiksi arvioitiin 3 700–4 900.
Gamman (GHB eli gammahydroksibutyraatti) ja lakan (GBL eli gamma-butyrolaktoni) sekä Subutexin käyttöä tiedusteltiin ensimmäisen kerran vuoden 2006 kyselyssä. Niitä kokeilleiden väestöosuudet jäivät alle yhden prosentin, mikä tarkoittaa kuitenkin tuhansia henkilöitä.
Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32 prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan lientyneet. Vastaajista edelleen lähes 40 prosenttia kokee huumeiden käytön aiheuttamaa väkivallan pelkoa.
Väestökyselyn tiedot perustuvat Stakesin syksyllä 2006 toteuttamaan tutkimukseen, jonka kohteena olivat 15–69-vuotiaat suomalaiset, otos oli 5 500 ja vastausprosentti 55. Rekisteritutkimuksessa Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja sisäministeriön yhteistyönä toteutettu ongelmakäyttäjien lukumäärän arviointi kohdistui 15–54-vuotiaisiin ja perustui neljän eri rekisterin (sairaaloiden hoitoilmoitukset, poliisiasiain tietojärjestelmä, huumaantuneena ajaneiden rekisteri ja tartuntatautirekisteri) tietoihin pohjaavaan tilastolliseen mallintamiseen.
Lähteet: Pekka Hakkarainen, Leena Metso. Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset sekä Päivi Partanen, Pekka Hakkarainen, Arto Hankilanoja, Kristiina Kuussaari, Sanna Rönkä, Mika Salminen, Timo Seppälä, Ari Virtanen. Amfetamiinien ja opiaattien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005.
Alkoholin aiheuttamat terveysongelmat lisääntyneet
Suomalaisten arviot omasta alkoholin kulutuksestaan eivät noudattele alkoholin myyntitilastoja. Stakesin kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2006 kansalaiset arvioivat kulutuksensa pysyneen kolmen vuoden takaisella tasolla, vaikka alkoholin myynti oli selkeästi kasvanut. Kyselyyn vastanneet raportoivat kuitenkin alkoholin käyttöön liittyviä terveysongelmia enemmän kuin vuoden 2003 vastaavassa kyselyssä. Tutkimuksella selvitettiin alkoholin hinnan alennuksen vaikutuksia kulutukseen ja haittoihin.
Terveysongelmia kokeneiden miesten ja naisten osuus lisääntyi merkittävästi. Näin tapahtui erityisesti kyselyn vanhimmassa ikäryhmässä eli 50–69-vuotiailla. Tämän ikäryhmän miehillä lisääntyivät myös juomisen hallintaongelmat ja humalajuomisen seuraukset, kuten riidat tai tehtävien laiminlyönnit. Tulos heijastelee mitä todennäköisimmin vastaajien alkoholin kulutuksen kasvua. Se vahvistaa myös muista tutkimuksista saatua tulosta, jonka mukaan hintojen laskun kielteiset vaikutukset, kuten alkoholiehtoisen kuolleisuuden ja sairaalahoitojen kasvu, ovat olleet suurimmat vanhemmissa ikäryhmissä.
Aiemmat rekisteritiedot ovat osoittaneet pitkäkestoiseen alkoholin liikakäyttöön liittyvien haittojen lisääntyneen rajusti, mikä viittaa siihen, että alkoholin hinnan alennuksen seurauksena alkoholin kulutus on lisääntynyt ainakin suurkuluttajien keskuudessa.
Tämä kysely osoitti alkoholin käyttöön liittyneiden haittakokemusten lisääntyneen koko väestössä. Tulokset viittaavat siihen, että jos alkoholin kulutus pysyy nykyisellä tasolla, alkoholihaitat saattavat lisääntyä. Syynä on se, että kasvanut kulutus alkaa näkyä haittoina myös niillä, joilla kulutus on muuttunut ongelmalliseksi vasta hintojen laskun jälkeen.
Raittiiden osuus on kasvanut vuoteen 2003 verrattuna. Nuorten ja erityisesti nuorten miesten raittius oli yleistynyt huomattavasti. Kun toisaalta haitat ovat lisääntyneet, voidaan tämä tulkita viitteeksi alkoholinkulutuksen eriytymisestä väestössä.
Kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mihin väestöryhmiin alkoholin hinnan alennusta seurannut alkoholin myynnin kasvu kohdentui ja mitä itse koetuille alkoholihaitoille tapahtui myynnin kasvaessa. Kysely lähetettiin vuoden 2003 syksyllä 4 000:lle 15–69-vuotiaalle. Vastausprosentti oli 60. Vuoden 2006 syksyllä kysely lähetettiin 5 500 henkilölle, joista 54 prosenttia vastasi.
Lähde: Heli Mustonen, Pia Mäkelä ja Petri Huhtanen. Kaksi vuotta alkoholin hinnan laskun jälkeen. Alkoholin käyttö vuonna 2006. Yhteiskuntapolitiikka 5/2007, ss. 532 - 540. Artikkelia saa Stakesin viestinnästä, viestinta(at)stakes.fi. Lehti ilmestyy 2.11.2007 ja sen verkkoversio julkaistaan osoitteessa http://yp.stakes.fi.
Noin kolmekymppinen mies pössyttelee eniten
Lähde: Mediuutiset 2.11.2007
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1256215
Kannabiksen käyttö on Suomessa yleisintä 25-34-vuotiailla miehillä. Heistä kolmannes on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana ja 11 prosenttia oli käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana.
Kaikista 15-69-vuotiaista suomalaisista kannabista on kokeillut 13 prosenttia. Vuoden aikana huumetta on käyttänyt 3 prosenttia.
Tiedot perustuvat Stakesin syksyllä 2006 toteuttamaan tutkimukseen, jonka otoksena oli 5 500 15-69-vuotiasta suomalaista.
Nuorten, eli 15-24-vuotiaiden, osuus huumeiden ongelmakäyttäjistä on laskenut selvästi 1990-luvun lopusta.
Gamman ja lakan sekä Subutexin käyttöä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Niitä kokeilleiden väestöosuudet jäivät alle yhden prosentin, mikä tarkoittaa kuitenkin tuhansia henkilöitä.
Ihmisten huumemielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat lientyneet. Sen sijaan huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä kiristyneet.
Nuorten huumekokeilut vähentyneet
Lähde: Kaleva 2.11.2007
Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on vähentynyt selvästi 1990-luvun lopun arvioista.
Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15-24-vuotiaiden ikäluokasta oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 neljäsosa ikäluokasta ilmoitti käyttäneensä sitä.
Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.
Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli 25-34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanotut toiseen huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa aktiivisemmin.
STT
(Alkoholiin ei sen kiistattomista haitoista huolimatta jää STT:n mukaan koukkuun!)
Liivijengien tiloista löytyi kannabista Lohjalla
Lähde: Helsingin Sanomat 1.11.2007
Poliisi on tehnyt ratsian rikolliseksi epäiltyjen moottoripyöräjengien kerhotiloihin Lohjan Virkkalassa. Paikalla on ollut poliiseja Espoosta, Lohjasta, Helsingistä ja keskusrikospoliisista.
Useita tunteja kestänyt kotietsintä päättyi kello 15 aikoihin. Komisario Jussi Ojalan mukaan poliisioperaatio sujui rauhallisesti.
Poliisi otti ratsian aikana useita lohjalaisia henkilöitä kiinni. Kotietsinnässä löytyi vähäinen määrä marihuanaa ja hasista. Kerhotiloissa on pitänyt majaansa sekä Bandidos-jengin kannattajakerho Diablos että Bandidosin niin sanottu prospect- eli ehdokaskerho.
Ratsia liittyy poliisin suureen huumerikostutkintaan, joka on valmistumassa. Poliisi teki samaan tutkintaan liittyen ratsian Bandidosin tiloihin Helsingissä syyskuun lopussa. Poliisi aikoo tiedottaa tutkinnastaan joulukuussa.
J.Karjalainen pidätettiin Yhdysvalloissa
Lähde: Iltasanomat 29.10.2007
Laulaja J. Karjalaisen esiintymismatka Yhdysvalloissa sai järkyttävän käänteen, kun laulaja poistettiin passintarkastuksesta Minneapolis-St.Paulin kansainväliseltä lentokentältä ja ohjattiin kuulusteluihin.
Karjalaiselta tivattiin huumeiden hallussapidosta sekä uhattiin vuosien vankilatuomiolla sekä suurilla sakoilla. Artisti itse koki kohtelunsa täysin epäammattimaiseksi. Kolmen tunnin kuulustelujen jälkeen Karjalaiselle seurueineen annettiin lupa jatkaa matkaansa.
Yliopiston vieraaksi kutsuttu Karjalainen aikoo tapahtuneen johdosta jatkossa välttää matkustelua Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen Helsingin-suurlähetystö tutkii tapahtunutta.
- He osaavat tietynlaisen koreografian ja tietynlaiset lauseet, joilla ihmisiä kuulustellaan. Mutta on kauheaa, jos ihmiset joutuvat tällaisen mielivallan kohteeksi. Eihän syyttömille ihmisille saa sanoa, että hän valehtelee, Karjalainen kommentoi yhdysvaltalaisen virkavallan toimia IS:lle.
Piinaavat tunnit kuulusteluissa
Lähde: Iltalehti 29.10.2007
Aggressiiviset amerikkalaisviranomaiset uhkailivat suomalaismuusikoita.
Kyykytys kesti suomalaisten mukaan useita tunteja.
- Sitä voisi melkein kutsua kidutukseksi, muusikko Jukka alias J. Karjalainen puuskahtaa Iltalehdelle.
Karjalaisen tuoreessa muistissa on syyskuun 13. päivä alkaneen, Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen keikkamatkan kolmetuntiset alkutahdit St. Paulin kansainvälisellä lentokentällä Minneapolisissa. Ohjelmassa oli useita esiintymisiä pääasiassa amerikansuomalaiselle yleisölle.
Mukana matkalla olivat myös muun muassa laulaja-lauluntekijä Ninni Poijärvi sekä reissusta dokumenttia tekevä Yleisradion toimittaja.
Maahantuloviranomaiset nappasivat suomalaisryhmän sivuun passintarkastusjonosta.
- Ehkä he alkoivat epäillä meitä pitkien hiusten, kitarakotelojen ja Amsterdamista tulleen koneemme takia, Karjalainen hymähtää.
- Joku mietti, että olikohan meidän porukan saapumisesta annettu etukäteisvinkki.
"Pamput heiluivat"
Ryhmän jäsenet eristettiin toisistaan, jokainen omaan kuulusteluhuoneeseen.
- Ei suomalainen ole tottunut vastaukseen, että "you have no rights" (sinulla ei ole oikeuksia).
Karjalaisen mukaan he olivat aiemmin saaneet esiintymismatkaansa varten kutsukirjeen Minnesotan yliopistosta. He eivät tienneet mahdollisista keikkapalkkioista. Työviisumeita poppoo ei ollut ehtinyt hankkia.
- Meille huudettiin, että "älkää valehdelko, te teette töitä täällä". Jos meidät olisi lähetetty kotiin, se olisi voitu tehdä ystävällisestikin.
- Samoja asioita kyseltiin yhä uudestaan. Ajattelin, että ainoa vaihtoehto olisi puhua rehellisesti. Kerroin esiintymispaikoista ja mahdollisesti saamastamme kolehdista. Mutta olihan se epämiellyttävää. Pamput heiluivat, ovia paiskottiin ja kuulusteltiin sylki roiskuen.
Kannabiksen laillistamisesta seuraisi monenlaisia asioita
Lähde: Vihreä Lanka 26.10.2007 Enon Palsta
Tietämätön kysyy:
Mitä tapahtuisi, jos kannabis olisi laillista? -Roope, Jyväskylä
ENO VASTAA: Opiskelukaverini Kemppainen, joka oli takavuosina kova "ruohomäen mies", kertoi jättäneensä koko aineen, kun hän kerran pössypäissään luuli kuunnelleensa Wigwamin ennestään tuntematonta levyä, uudestaan ja uudestaan. Tultuaan tolkkuihinsa hän tajusi fiilistelleensä juuri kolmatta tuntia lämpöpatterin kurlutuksen tahdissa. Ei se muuten, mutta tyttöystävä pakkasi kamansa jo kuuntelusession puolivälissä.
Ei ole kannabiskaan haitatonta, vaikka niin moni väittää. Luulenpa, etteivät päättäjät ihan helposti lähde laillistamaan uutta terveydelle haitallista ainetta, kun tupakasta ja viinastakin koetetaan päästä eroon. Näitä kahta viimeksi mainittuakaan tuskin sallittaisiin, jos ne keksittäisiin nyt.
On tietysti spekulaatiota, mitä jatsitupakan laillistamisesta seuraisi. Muutamat asiat ovat kuitenkin varmahkoja: Kannabiksen käyttö lisääntyisi. Rikollisuus taas pienenisi, sillä kannabikseen liittyvät rikokset lakkaisivat olemasta. Tiedä sitten, lisääntyisikö kovien huumeiden käyttö myös. Kuuluisan porttiteorian mukaan kyllä - mutta toisaalta vaikka lähes kaikki narkkarit ovat käyttäneet myös kannabista, kaikki pössyttelijät eivät suinkaan siirry käyttämään koviakin. Erään teorian mukaan porttiteoria jopa vaimentuisi, kun diilerit eivät enää olisi tyrkyttämässä heroiinia marisätkän kaupanpäällisinä.
Valtio voisi tehdä kannabiksesta monopolin ja saada siitä lisää verotuloja. Mitä kannabis vaikuttaisi kansanterveyteen, paha sanoa. Jos se alkaisi korvata alkoholin käyttöä, lopputulos olisi todennäköisesti positiivinen. Kannabis kun ei ole myrkyllistä, toisin kuin alkoholi. Sitä ei voi vetää yliannosta.
Mutta todennäköisemmin nyt alkoholia liikaa käyttävät alkaisivat käyttää myös höpinätupakkaa. He menisivät enemmän sekaisin ja teloisivat itseänsä pahemmin. On myös viitteitä, että kannabis saattaa aiheuttaa keuhkosyöpää.
Se ken on käynyt keskusteluja kannabiksen suurkuluttajan kanssa, on voinut myös huomata, että ajatuksenvaihto lämpöpatterin kanssa voi olla usein antoisampaa.
(Jos alkoholi keksittäisiin nyt... -klisee on yhtä irrationaalinen kuin kieltolaki itse. Alkoholin kieltolakia on jo kokeiltu. Kieltolaki on kehittänyt uusia aineita vanhojen tilalle - ja lisännyt uudet vanhojen lisäksi.)
Hamppunamia
Lähde: Helsingin Sanomat NYT-liite 43/2007
Kun isotäti Iisalmesta tulee kylään, nämä keksit kannattaa läväyttää kahvipöytään.
Täti voi yllättyä - jos ei muusta, niin siitä, kuinka terveellisiä Cannabiscuits-pikkuleivät ovat. Ne ovat luomua ja sokerittomia. Makua antavat kookos, rusinat ja ohramallas.
"Hamppujauhossa on runsaasti omega-rasvahappoja ja proteiinia. Rasvahappojen suhde on ihanteellinen", kehuu Ruohonjuuren myymäläpäällikkö Johanna Koskinen. "Keksit ovatkin olleet syksyn hitti."
25-vuotisjuhliaan viettävästä Ruohonjuuresta saa muitakin hampputuotteita, kuten hamppurouhetta, -toffeeta ja -suklaata. Karkeissa käytetyt hampunsiemenet ovat kotimaisia.
"Syksyllä kävi ikävä juttu, kun joku käräytti tietämättömyyttään meidän hamppuviljelijän. Sadonkorjuu keskeytyi, kun asiaa selvitettiin", Koskinen kertoo.
"Näissä tuotteissa käytetty hamppu on siis eri lajiketta kuin huumausaine. Näissä ei ole THC:tä, vaikka jotkut ehkä niin toivoisivat, hehe."
Testiryhmä piti hamppukeksejä hieman kitkerinä ja sahajauhomaisina.
"Kiva kun eivät ole ällömakeita. Terveellisiltä maistuvat", eräs kommentoi.
Poliisijohto hyllytti suuren huumevyyhdin päätutkijan
Lähde: Iltalehti 27.10.2007
Kokenut rikostutkija pakkosiirretään passipoliisiksi Malmille.
Kuvatekstit:
KUOHUNTAA Pasilan poliisitalolla kuohuu kahden arvostetun huumetutkijan hyllytyksen vuoksi.
KRITIIKIN KOHDE Apulaispäällikkö Jouko Salon johtamistyyliä kohtaan
tunnetaan laajaa tyytymättömyyttä Helsingin poliisilaitoksen sisällä.
Helsingin poliisissa kuohuu. Tulehtuneet suhteet poliisijohdon ja eri osastojen välillä ovat kärjistyneet huumerikosyksikön kahdeksanhenkisen tutkintaryhmän hajottamiseen ja kahden huippututkijan hyllyttämiseen viikko sitten torstaina.
Tehtävä pakko keskeyttää
Huumepoliisin hajotettu tutkintaryhmä oli Iltalehden tietojen mukaan juuri viimeistelemässä Helsingin kaikkien aikojen suurinta hasisvyyhteä, jossa takavarikkoon on saatu yli 160 kiloa hasista. Vangittuna on ollut kymmenkunta syylliseksi epäiltyä.
Hyllytetty rikosylikonstaapeli ja vanhempi rikoskonstaapeli olivat juuri seuraamassa toista rikollisryhmää pääkaupunkiseudun ulkopuolella, kun he yllättäen kesken postauksen saivat määräyksen palata välittömästi Pasilan poliisitalolle.
Selittelyt seurannan kriittisestä vaiheesta ja epäillyistä jopa kymmenistä amfetamiini- ja kokaiinikätköistä eivät auttaneet, vaan miehet joutuivat ajamaan Helsinkiin kovaa ylinopeutta ja hälytysvilkut päällä ehtiäkseen määräaikaan perille.
Määräyksen syytä ei heille missään vaiheessa kerrottu. Vastassa oli rikospoliisin päällikkö Ilkka Koskimäki, joka heitti miesten eteen määräyksen, jolla heidät kolmenkymmenen päivän sisällä siirretään Malmin poliisipiiriin kenttätehtäviin. Miehiltä kiellettiin myös välittömästi oikeus yleensäkään olla missään tekemisissä rikoksesta epäiltyjen kanssa.
Ei annettu puheenvuoroa
Perusteluksi siirtomääräyksessä mainittiin tapahtumat 16. lokakuuta, jolloin tutkintavankina Pasilan poliisivankilassa ollut henkilö oli löydetty humalassa putkan lattialta. Kyseiset poliisit olivat vähän tätä ennen olleet saattamassa tutkintavankia poliisivankilan ulkopuolella.
Pakkosiirtopäätöksen takana oli poliisilaitoksen apulaispäällikkö Jouko Salo, ja sen oli allekirjoittanut rikospoliisin päällikkö, rikosylitarkastaja Ilkka Koskimäki.
Taas jättimäinen huumetakavarikko
Lähde: Iltalehti 27.10.2007
Yli 150 kiloa hasista poliisin haaviin.
Poliisi on tehnyt Iltalehden tietojen mukaan jälleen poikkeuksellisen suuren huumetakavarikon Helsingissä. Poliisi takavarikoi noin 160 kiloa hasista kesällä Helsingin keskustassa.
Takavarikko on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimpia, mutta siitä ei ole aikaisemmin kerrottu julkisuudessa.
Helsingin huumerikosyksiköstä ei suostuta kertomaan takavarikosta toistaiseksi mitään, mutta IL:n tiedot perustuvat eri lähteistä hankittuihin tietoihin.
Takavarikoitu hasiserä salakuljetettiin Suomeen tämänhetkisten tietojen mukaan rekalla Hollannista. Lasti purettiin keskustan ulkopuolella, josta se siirrettiin ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon. Asunto oli tiettävästi vuokrattu pelkästään tätä tarkoitusta varten eikä siellä asuttu.
Huumelasti oli piilotettu pahvilaatikkoon sängyn alle. Hasislöydön jäljille päästiin poliisin niin sanotun City-ryhmän seurannan ansiosta. Takavarikoidun huumeen arvo katukaupassa on useita satoja tuhansia euroja.
Asiantuntija puolustaa huumeongelmaisen oikeutta opiskella, Savon Sanomat: Hampun henki
- Tietoja
- Julkaistu: 15.10.2007 15.10.2007
- Osumat: 14075 14075
Lähde: Helsingin Sanomat 27.9.2007
Poliisi laskee huumerahoja:
http://www.hs.fi/videot/1135230613556
Helsingin poliisi on paljastanut poikkeuksellisen suuren huumerikoksen.
Rikollisliiga toi Suomeen Hollannista yli 3000 kiloa hasista ja yli 20
kiloa kokaiinia. Hasiksen määrä tekee yhteensä 9 miljoonaa
käyttöannosta ja kokaiinimäärästä kertyy vähintään 400 000
kerta-annosta.
Salakuljetettujen huumeiden arvo on poliisin mukaan 20 miljoonaa euroa.
Huumeet salakuljetettiin Suomeen raskaan liikenteen mukana ja niiden
kertaerät olivat 300–500 kiloa. Huumeet toimitettiin lähinnä
pääkaupunkiseudulle.
Poliisi pidätti huumeliigan päätekijät huumekätköltä Vantaalla viime
toukokuussa. Maastopyörillä huumepoliisia karkuun yrittäneet tekijät
saatiin kiinni lyhyeksi jääneen takaa-ajon jälkeen.
Esitutkinnan aikana takavarikoitiin liigan jäljiltä yli 310000 euroa
käteistä rahaa, 23 kiloa hasista, 2 kiloa kokaiinia, autoja, aseita,
moottoripyöriä sekä koruja ja kelloja yli 100000 euron arvosta.
Helsingin käräjäoikeudessa vangitut ovat poikkeuksellisesti kaikki
suomalaisia. Liigan kolme päätekijää ovat helsinkiläisiä miehiä:
31-vuotias yrittäjä, vankilatuomiota liki neljä vuotta pakoillut
37-vuotias muusikko ja 40-vuotias yrittäjä. Yksi liigan
hollantilaisista salakuljettajista on vangittuna Ranskassa.
Poliisin mukaan kyseessä on Suomen oloissa harvinaisen mittava
huumeiden maahantuonti ja huumausaineisiin liittyvä toiminta, jossa on
mukana poikkeuksellista röyhkeyttä ja erilaista väkivallan käyttöä.
Tiedotustilaisuudessa olivat paikalla apulaispoliisipäällikkö Jouko
Salo, huumerikosyksikön johtaja, rikosylikomisario Jari Aarnio sekä
rikoskomisario Juha Piippo.
Näin huumeet päätyivät myyntiin
Rikosliiga kuljetti hasista ja kokaiinia Suomeen rekoilla 300–500 kilon
kertaerissä. Lastina rekoissa oli myös muuta tavaraa, eikä huumeita ei
ollut erikseen piilotettu niiden sekaan.
Vain yhdessä tapauksessa huumeet oli piilotettu rekan rakenteisiin.
Huumelastit purettiin rekoista yleensä keskellä päivää sellaisissa
paikoissa, joissa rekat tavallisesti pysähtyvät, esimerkiksi Kehä III:n
varrella huoltoasemilla, Sompasaaressa, Lauttasaaren teollisuusalueella
ja Tattarisuolla.
Rekoista huumelastit siirrettiin pakettiautoihin, jotka oli vuokrattu
käyttöön. Pakettiautoilla ajettiin lähelle lopullista kätköpaikkaa,
joka oli kaivettu metsään jo ennalta.
Yleensä neljän hengen seurue odotti pakettiautoa sovitulla paikalla
maastopyörien kanssa. He lastasivat selkäreppuihinsa parisenkymmentä
kiloa huumeita ja ajoivat kätkölle piilottamaan ne, jolloin
pakettiautot taas ajoivat uusille kohtauspaikoille purkamaan lastia.
Ainakin kerran huumeita kuljetettiin myös veneellä, kun lasti purettiin
pakettiautosta Lauttasaaren venesatamassa.
Kun jälleenmyyjät ostivat liigalta huumeita, he saivat rahaa vastaan
kartan, johon kätkö oli merkitty.
Kätköjä oli useita Helsingissä ja lähialueilla, esimerkiksi Sipoon,
Porvoon ja Nurmijärven metsissä, Vantaan Petikossa, Espoon
Lintuvaarassa ja Laajalahden venesataman läheisyydessä sekä Helsingissä
Vermossa ja Malminkartanossa.
Poliisi nappasi kymmenien miljoonien huumelastit maahantuoneen
rikosliigan
Lähde: Turun Sanomat 28.9.2007
Helsingin poliisin huumeyksikkö on paljastanut ainemääriltään suurimman
huumeliigan Suomessa. Kolme tonnia hasista ja 20 kiloa kokaiinia
Hollannista Suomeen tuoneen liigan aineet myytiin alihankkijoille
pääkaupunkiseudulla, mistä ne diilerien kautta päätyivät myös muualle
Suomeen. Liigan jäsenistä 21 on vangittu.
Hasiksesta olisi saatu katukauppaan yhdeksän miljoonaa kerta-annosta ja
kokaiinista 50 000-100 000. Salakuljetettujen huumeiden arvo on yli 20
miljoonaa euroa.
Helsingin käräjäoikeus on asettanut liigan jäsenten omaisuutta
vakuustakavarikkoon ja hukkaamiskieltoon noin 17 miljoonan euron
arvosta.
Huumeet tuotiin vuosina 2002-2006 hollantilaisrekoilla luvallisen
lastin sekaan lastattuina Suomeen ja ne luovutettiin jälleenmyyjille
käteistä vastaan. Pääosa myytiin pääkaupunkiseudulla, mutta diilerien
kautta aineita levisi joka puolelle Suomea.
Helsingin huumeyksikön päällikön, rikosylikomisario Jari Aarnion mukaan
huumeliigaa seurattiin ja jäljitettiin noin vuoden ajan ja ensimmäiset
vangitsemiset tehtiin viime toukokuussa salaisina pakkokeinopäätöksinä.
Paljastunut huumeliiga oli Aarnion mukaan sikäli erikoinen, että sen
jäsenet ovat 30-40-vuotiaita suomalaisia. Yleensä isommissa liigoissa
on mukana virolaisia ja venäläisiä. Vangittujen joukossa on myös
muutama nainen, joita epäillään lähinnä liigan tekemistä
rahanpesurikoksista.
Päätekijöinä on kuulusteltu 31- ja 37-vuotiaita veljeksiä ja
40-vuotiasta yrittäjää. Kaikilla on rikollinen tausta, koostuen yleensä
tavallisista huumausainerikoksista. Toinen veljeksistä on pakoillut
vuosia aiemmin saamaansa vankilatuomiota.
Poliisi takavarikoi liigan jäsenten hallusta 310 000 käteistä rahaa, 23
kiloa hasista, kaksi kiloa kokaiinia, aseita, moottoripyöriä,
henkilöautoja sekä koruja ja kelloja ainakin 100 000 euron arvosta.
Liiga käytti useita peiteyhtiöitä hyväkseen ja niiden tileiltä löytyi
vielä 50 000 euroa.
Kokaiinista tullut Suomessakin arkihuume
- Huumeet tulivat laillisten lastien seassa ja kuljettajat tiesivät
niistä, mutta selvitämme vielä tiesivätkö kuljetusliikkeet mitä heidän
kuskinsa tekivät. Kuljetukset Hollannista tapahtuivat
hollantilaisrekoilla ja ne tulivat paljastumatta Suomeen. Kahteentoista
kuljetukseen osallistuneet kuljettajat on tavoitettu ja jutun tutkinta
Hollannin päässä jatkuu, Aarnio kertoi.
Kokaiinista on Aarnion mukaan tullut Suomessakin arkihuume, jonka
käyttäjämäärät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Sen hinta grammalta on
Espanjassa noin 35 euroa, Norjassa jopa 180 euroa ja Suomessa 100-150
euroa.
Aarnion mukaan huumerikosten määrä on kasvussa ja huumekauppa
monipuolistuu. Lisääntynyt tarjonta on laskenut hintoja ja kokaiini on
syrjäyttänyt muita kovia huumeita. Kerta-annokset ovat suurentuneet.
Kokaiinin salakuljetus on hyvin organisoitua ja tapahtuu yleensä
Länsi-Euroopasta, mihin se päätyy Etelä-Amerikasta.
Kaikkien aikojen suurin huumeliiga kiinni
Lähde: YLE 27.09.2007
Helsingin huumepoliisi on paljastanut ennätyksellisen suuren
huumejutun. Suomalaisten veljesten johtama huumeliiga on tuonut vuosina
2002 - 2006 Alankomaista Suomeen yli 3 000 kiloa hasista ja 20 kiloa
kokaiinia. Huumetakavarikko on niin suuri, että se on hiljentänyt
pääkaupunkiseudun katukaupan.
Poliisi pitää liigan toimintaa hyvin organisoituna ja Suomen oloihin
poikkeuksellisena.
Huumausaineliiga salakuljetti Suomeen rekka-autojen avulla muutaman
vuoden aikana yli 3 000 kiloa hasista ja 20 kiloa kokaiinia. Poliisin
mukaan huumausainemäärä vastaa katukaupassa yli 9 miljoonaa
kerta-annosta ja sen arvo Suomessa on yli 20 miljoonaa euroa. Liigan
pääasiallinen markkina-alue on ollut pääkaupunkiseutu.
Liigan kiinnijäämisellä on ollut merkittävä vaikutus pääkaupunkiseudun
katukauppaan.
- Tämä hana katkesi tarkalleen toukokuun alkupuolella. Sen jälkeen
tilanne Helsingin ja pääkaupunkiseudun huumemarkkinoilla on ollut
sellainen, että täällä on ollut erittäin vaikeaa löytää hasista. Tällä
on ollut vaikutusta myös kokaiinimarkkinoihin, kertoo ylikomisario Jari
Aarnio YLE Uutisille.
Huumeet salakuljetettiin Alankomaista rekka-autojen avulla
pääkaupunkiseudulle ja aineet kätkettiin lähialueelle maastokätköihin.
Kätköjä oli mm. Porvoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Espoossa.
Poliisi pääsi tänä keväänä tekijöiden jäljille ja yllätti heidät
yhdeltä maastokätköltään. Tekijät pakenivat poliisia autoihinsa
piilotettujen maastopyörien avulla. Lyhyen takaa-ajon jälkeen poliisi
suoritti pidätyksen ja löysi epäiltyjen repuista mm. hasista.
Liigaa johtanut toinen päätekijä oli aikaisemmista rikoksistaan jo
etsintäkuulutettu ja paennut viranomaisia yli 4 vuotta. Päätekijä oli
tuomittu aiemmin huumausainerikoksesta vankeuteen. Liigaan kuului muita
henkilöitä yhteensä 30, joista Helsingin käräjäoikeus on vanginnut
tähän mennessä 21. Kaikki huumeliigan vangitut jäsenet ovat
suomalaisia.
Poliisi iski Bandidoksen tiloihin Helsingissä
Lähde: Kaleva 27.9.2007 Poliisi ratsasi torstaina moottoripyöräjengi
Bandidoksen kerhotilat Helsingin Kyläsaaressa. Ratsia liittyi
tutkinnassa olevaan isoon huumejuttuun.
Rikoskomisario Ari Karvonen Espoon poliisista kertoi iltapäivällä, että
jutun yhteydessä oli otettu kiinni ihmisiä. Kiinniotettujen lukumäärää
rikoskomisario Karvonen ei kuitenkaan suostunut paljastamaan.
Tieto Bandidoksen tiloihin tehdystä ratsiasta levisi julkisuuteen alun
perin Ilta-Sanomien verkkosivujen kautta. Vielä viiden aikaan
iltapäivällä Bandidoksen kerhotilojen edessä oli muutamia poliisiautoja
ja sisätiloissa tehtiin tutkintaa. Puoli kuuden aikaan tekniset
tutkijat alkoivat vähitellen tulla tiloista ulos.
Ratsian ajaksi kerhotiloista oli ajettu ulos ihmisiä, jotka
suhtautuivat vihaisesti toimittajan ja kuvaajien läsnäoloon. Paikalla
olleet ihmiset eivät halunneet vastata mihinkään tapahtumaan liittyviin
kysymyksiin.
Ratsiassa kyse vahvoista huumeista
Rikoskomisario Karvonen oli huumejutun yksityiskohdista varsin
vaitonainen. Hänen mukaansa "huumejuttu on suuri, mutta ei kuitenkaan
ihan niin suuri kuin Helsingissä paljastunut". Helsingin huumepoliisi
kertoi torstaina paljastaneensa liigan, joka salakuljetti vuosina
2002--2006 Hollannista Suomeen 3 000 kiloa hasista ja 20 kiloa
kokaiinia.
Bandidos-ratsiaan liittyvässä huumejutussa on kyse vahvoista, erittäin
vaarallisiksi luokitelluista huumeista. Poliisi ei kuitenkaan
paljastanut aineiden tarkempaa laatua. Erittäin vaaralliseksi
luokiteltuja huumeita ovat muun muassa kokaiini sekä amfetamiini ja sen
johdannaiset.
Espoon huumepoliisin johtamaan kotietsintään osallistui lukuisia
poliiseja ja poliisiautoja. Paikalla oli myös ainakin yksi
poliisikoira.
Poliisi teki tänään ratsian moottoripyöräjengi Bandidos MC:n
kerhotiloihin Helsingin Kyläsaaressa
Lähde: Iltasanomat 27.9.2007
Huumeratsia Bandidos-taloon
Poliisi on tehnyt tänään ratsiaa moottoripyöräjengi Bandidos MC:n
kerhotiloihin Helsingin Kyläsaaressa.
Espoon huumepoliisin johdolla tehtävään kotietsintään on osallistunut
arviolta 20-30 poliisia.
Rikoskomisario Ari Karvosen mukaan Espoon poliisi tutkii erittäin
suurta huumejuttua, joka "on suuri, muuta ei ihan niin suuri kuin
Helsingissä paljastunut".
Jutussa on tehty kiinniottoja
Helsingin huumepoliisi kertoi tänään hajottaneensa huumeliigan, jonka
epäillään levittäneen kolme tonnia hasista ja 20 kiloa kokaiinia.
Karvosen mukaan Espoossa tutkittavan jutun yhteydessä on jo tehty
takavarikkoja, mutta hän ei halua puhua määristä tai laadusta
tarkemmin.
- Kyse on kuitenkin erittäin vaarallisiksi luokitelluista huumeista,
hän sanoi.
Oikeuskäytännössä erittäin vaarallisiksi on määritelty muun muassa
amfetamiini, ekstaasi ja kokaiini, mutta ei hasista.
Huumejengille ropisi tuomioita Kouvolan käräjillä
Lähde: Iltasanomat 27.9.2007
Kymmenkunta huumejengiläistä sai tuntuvia
tuomioita Kouvolan käräjäoikeudessa torstaina.
Useimmat syyksi luetut rikokset olivat törkeitä. Rikosnimikkeinä olivat
huumausainerikos, ryöstö, kotirauhan rikkominen, vapauden riisto ja
pahoinpitely.
Päätekijät määrättiin heti vangittaviksi. Janne Blomberg tuomittiin 4
vuoden ja 10 kuukauden ja Heidi Varanta 4 vuoden ja 2 kuukauden
vankeuteen. Yksi tekijä sai yli 3 vuoden tuomion, mutta häntä ei
määrätty vangittavaksi.
Muiden tuomiot vaihtelivat vuodesta muutamaan kuukauteen. Osalle tuomio
tuli ehdollisena tai yhdyskuntapalveluna. Oikeus otti huomioon sen,
että osa oli päässyt uuden elämän alkuun.Rikoshyötynä päätekijät
joutuvat maksamaan valtiolle noin 15 000 euroa.
Rikokset tapahtuivat vuoden 2005 alusta toukokuun 2006 loppuun. Asian
piti olla käräjillä jo vuosi sitten, mutta syytteen nostamisen
määräpäivä meni epähuomiossa umpeen ja syytetyt jouduttiin laskemaan
välillä vapaalle jalalle. Paristakymmenestä syytekohdasta oikeus joutui
työstämään yli 50 sivua.
Huumeita välittänyt portsarijengi tuomiolla
Oulun käräjäoikeudessa puitiin suurta huumejuttua myös viime vuoden
joulukuussa
Lähde: Kaleva 25.9.2007
Syyttäjä vaatii pitkiä ehdottomia
vankeustuomioita oululais-helsinkiläisen rikollisryhmän seitsemälle
jäsenelle tänään Oulun käräjäoikeudessa alkaneessa Pohjois-Suomen
suurimmassa huumeoikeudenkäynnissä.
Hyvin järjestäytynyt ryhmä toimitti runsaan vuoden aikana
katukauppa-arvoltaan yli 600 000:n euron arvosta amfetamiinia, hasista,
ekstaasia ja kokaiinia Ouluun. Toiminta alkoi vuoden 2006 alusta ja
päättyi Oulun ja Helsingin poliisin huumeryhmien yhteisiskuun kuluvan
vuoden huhtikuussa.
Pääkaupunkiseudulta Ouluun hankitut huume-erät koostuivat 27 kilosta
hasista, neljästä kilosta amfetamiinia, noin 6 000 kappaleesta
ekstaasitabletteja ja vähäisestä määrästä kokaiinia. Huumeita
kaupiteltiin Oulussa muun muassa koululaisille.
Juttukokonaisuuteen liittyy päätekijöiden lisäksi 13 muuta epäiltyä.
Heidän osaltaan oikeutta käydään myöhemmin.
Ouluun toimitettujen huumeiden hankkijana, rahoittajana ja välittäjänä
toiminutta kiiminkiläismiestä ei ole tuomittu rikoksista aikaisemmin.
Myöskään hänen apunaan Oulussa toimineella miehellä ei ole aikaisempaa
rikollista taustaa. Molemmat miehet ovat ammatiltaan
ravintolavahtimestareita, ja he ovat työskennelleet samassa
työpaikassa.
Myös ryhmän kaksi helsinkiläisjäsentä ovat vahtimestareita. He olivat
työskennelleet aikaisemmin samassa työpaikassa Helsingissä
kiiminkiläismiehen kanssa.
Ryhmää johti jo aikaisemmin törkeästä huumausainerikoksesta tuomittu
helsinkiläsmies. Hän järjesti paikallisen apulaisensa avulla suurimman
osan Ouluun toimitetuista huume-eristä.
Helsinkiläistä porukan johtajaa ja hänen apulaistaan lukuunottamatta
kaikki viisi muuta ovat tunnustaneet esitutkinnassa osuutensa
rikoksiin.
Huumeiden lisäksi kiiminkiläismieheltä takavarikoitiin hänen
pidättämisensä yhteydessä muun muassa katkaistu haulikko ja käteistä
rahaa.
Juttuun liittyy myös väkivaltaista huumevelkojen perintää ja
kiristystä. Yksi oululaismiehistä pahoinpiteli erään huumekoukkuun
jääneen nuorukaisen ja uhkasi hänen vanhempiaan ja perhettään mikäli 10
000 euron huumevelkoja ei makseta.
Jutun käsittelylle on varattu aikaa neljä päivää.
Poliitikot ja päihdepolitiikan muutokset
Lähde: Peltonen Matti toim.; Kilpiö Kaarina toim.; Kuusi Hanna toim.
(2006) ALKOHOLIN VUOSISATA Suomalaisten alkoholiolojen käänteitä
1900-luvulla. Historiallinen arkisto 122. ISBN: 951-746-823-7
http://kirjat.finlit.fi/index .php?showitem=1735
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=13937
Alkoholin kieltolain loppuminen oli hyvä esimerkki siitä, kuinka
poliitikkojen on vaikeaa pyörtää tekemänsä päätös vaikka se olisi
osoittautunut kuinka tyhmäksi tai haitalliseksi. Suomen kansa oli
raitistumassa, kun kieltolaki-intoilijat saivat eduskunnassa läpi
täyskieltoon perustuvan järjestelmän vuonna 1917, ajatuksena pystyttää
nollatoleranssi alkoholille. Kieltolaki alkoi vuonna 1919
itsenäistyneessä Suomessa.
Erotuksena nykypäivän huumekieltolaista on se, että alkoholin
täyskieltoa ei kokeiltu kuin kolmessa maassa, joista ajatuksen
kotimaassa USA:ssa toteutettu yhteiskunnallinen kokeilu hyvin
dokumentoituine haittoineen on se kaikille tuttu.
Suomen kieltolaki on jäänyt kotimaassaan vähälle huomiolle verrattuna
muihin ajankohdan traumoihin, sotiin ja lamaan. Käytännössä kieltolaki
alkoi jo 1914 ensimmäisen maailmansodan sytyttyä, Suomen eduskunta
äänesti siitä 1917 ja se jatkui vuoteen 1932. Kaksi ensimmäistä
itsenäistä vuosikymmentä Suomen kansaa yritettiin pakkoraitistaa.
Suomessa tapahtui kuitenkin sama kuin USA:ssa: kansa alkoi juomaan
väkevää viinaa, pirtua, ennen näkemättömissä määrissä ja rikollisen
toiminnan lisääntyessä myös väkivalta lisääntyi. Alkoholimyrkytykset ja
metanolin aiheuttamat kuolemat ja vakavat sairastumiset lisääntyivät
myös.
Kieltolain rasitukset kansalle saavuttivat kipupisteen 1930-luvun ja
laman alkaessa mutta yksikään poliitikko ei voinut arvostella
vallitsevaa järjestelmää vaalien pelossa. Niinpä kieltolain
lopettaminen jäi kansan tehtäväksi.
Vuoden 1931 keväällä kerättiin ns. naisten adressi, johon saatiin liki
120 000 nimeä valtakoneiston ulkopuolelta. Suomalainen lehdistö oli
tuolloin tiukasti puoluekoneiston hallussa ja se yritti halventaa ja
arvostella nimien keräystä. Tämä vähän tunnettu kansalaisliike taivutti
sitten Suomen hallituksen järjestämään kansanäänestyksen kieltolaista
joulukuussa ja äänestyksessä naisista 65.3% kannatti kieltolain
lopettamista.
Ensimmäisen kerran itsenäisessä Suomessa ALKO avasi ovensa 5.4.1932,
kun valtio alkoi yksinoikeudella myymään terveyshaittoja ja
riippuvuutta aiheuttavaa päihdettä kansalle.
Kieltolain tyhmyyttä lähelle päästiin kieltolain jälkeen ns.
ostajaintarkkailumenettelyssä, josta muistetaan vielä viinakortti.
Tämän oli tarkoitus jälleen kerran raitistaa kansaa mutta pätemättömän
henkilöstön ja kehnon suunnittelun ansiosta mm. kaupoissa omissa
lasikopeissaan istuvista ”tarkkailijoista” luovuttiin pikkuhiljaa, ja
jäljelle jäi korttien leimailu 1970-luvulle saakka.
Suomalaista alkoholipolitiikkaa on itsenäisyyden ajan leimannut
ylhäältä alas suuntautuva patriarkaalinen holhoaminen, jonka
tarkoituksena on kansalaisten valvonta eikä raitistaminen:
”Alkoholistihuolto oli ensisijaisesti yhteiskunnan keino hallinnoida
asosiaalisia aineksia ja toiseksi väline näiden ainesten
kasvattamiseksi”.
Kansanluonteesta alkoholistityyppiin
Kieltolain jälkeinen ankara käytäntö selitettiin tarvittavan
”kansanluonteen takia”. Valtiolla oli vakava moraalinen ongelma sen
myydessä ainetta, jonka käytöstä se toisaalta saarnasi kansalle eli
asiakkaille. Tältä kaudelta on jäänyt elämään lausahdukset ’viina on
viisasten juoma’ ja ’ainoastaan herrat osaavat juoda’.
Sairauskäsityksen tultua vallitsevaksi selitykseksi 1950-luvulla
näkyvää valvontaa voitiin vähentää myymälöissä, sillä alkoholistityypin
avulla vastuu siirrettiin myyjältä kuluttajalle. Näin alkoholi voitiin
vapauttaa ”kohtuukäyttävälle keskiluokalle”, johon poliitikot ja
virkamiehet itsensä mieluusti laskevat. Suomessa alkoholin käyttö
säilyi pitkään moraaliin ja järjestykseen liittyvänä ongelmana.
Sairausleimalla on vastineensa nykypäivän huumehoidossa ja
-valituksessa. Ihmisten ongelmien tyypittelyssä havaittiin jo
1950-luvulla, että mielenterveystyöntekijät havaitsivat jälkeenpäin
”selkeitä merkkejä sairaudesta” jo valmiiksi diagnosoitujen potilaiden
tapaushistorioista. Samoin huumeiden käyttäjien luonnehdinnoista tuli
itseään toteuttavia ennusteita, kun nuoriso- ja mielenterveystyössä
alettiin tehdä ns. huumetyötä.
Vinoutuneet käsitykset ihmisluonnosta siirtyivät huumepolitiikkaan, ja
vielä 1990-luvulla katsottiin ”suomalaisen alkoholikulttuurin suojaavan
nuoria huumeilta”. Ja hyvinhän siinä kävi: Suomen nuoret ovat EU:n
johtavia humalajuojia ja suomalainen alkoholin kulutus on jo EU:n
huippua perinteisten viinimaiden kulutuksen laskiessa jo useampia
vuosikymmeniä ilman kieltolakeja, viinakortteja, asiakastarkkailua ja
muuta viranomaisten pseudotekemistä.
Kansaa on välillä peloteltu viinan vaaroista ja välillä kehuttu
alkoholin terveyttä edistäviä vaikutuksia. Nyt alkoholipulloihin ollaan
asentamassa varoitustarroja, joiden toimivuuteen ei usko edes asioista
päättävä ministeri.
Huumepolitiikka pseudotekemistä
Alkoholipolitiikasta on suomalaiseen huumepolitiikkaan pesiytynyt
pseudotekemisen malli: koneisto tuottaa tutkimusta, mietintöä,
lausuntoa, asetusta, diskurssia, keskustelua ja ennen kaikkea
moralistista elämäntavan arvostelua aivan kuin kaikki kannabiksen
käyttäjät olisivat samaa kastia mutta se varsinainen ihmisen hoitaminen
on jatkuvassa kriisissä ja leikkausuhan alla.
Lailla sanktioitu tietämättömyys sekä se, että valtio on delegoinut
huumekysymyksen opportunistisille poliitikoille ja uskonnollisille
ääriryhmille, on aiheuttanut huumeongelman kehittymisen saman
suuntaisena alkoholiongelman kanssa. Kyseessä on jälleen
yhteiskunnallinen kokeilu, jossa kansa saa opetella uuden päihteen
käyttöä mahdollisimman huonon neuvonnan varassa.
Vallanpitäjien kykenemättömyys inhimilliseen politiikkaan on johtanut
siihen, että virtsatestillä mitataan ihmisarvoa. Vaaleissa
kansanedustajaehdokkaat ovat oppineet hokemaan kannabiksesta
puhuttaessa, että ”ei enää lisätä haittoja”. Samalla heidän
päämäärätön, pelkkää valtion taloutta ajatteleva alkoholipolitiikka
tuottaa yhä enemmän ja suurempia haittoja. Ministeri on määräämässä
alkoholipulloihin varoituslappuja, joiden vaikutukseen edes hän itse ei
usko. Eihän niillä ole vaikutusta tupakka-askeissakaan.
Huumeopit kieltolain emämaasta
USA:n dollarivirrat auttoivat demareita sodan jälkeen
Lähde: Helsingin Sanomat 26.9.2007
Majander julkaisi tänä aamuna kirjan Demokratiaa dollareilla, joka on
perusteellinen selvitys Sdp:n 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa
Yhdysvalloista ja muualta lännestä saamasta raha-avusta.
Tukijat – muun muassa Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA – pystyivät
hankkimaan tavaroita halvalla lännestä, ja Sdp tuotti niitä Suomeen.
Täällä demarit myivät ylellisyystuotteita, kuten kahvia, tupakkaa ja
hedelmiä, kalliiseen hintaan suomalaisille kuluttajille.
Tällä tavalla dollarit ja kruunut pystyttiin kätevästi muuttamaan
markoiksi, joilla rahoitettiin varsinkin Sdp:n kenttätoimintaa
kommunisteja vastaan.
Kovaksikeitetty huumepolitiikka
Tällä uutisella ei ole suoraan mitään tekemistä huumekieltolain kanssa
mutta se kertoo, miten politiikkaa tehtiin Suomessa. USA ei anna mitään
tukea ilmaiseksi ja Ethan Nadelmannin kirja Cops Across Borders kertoo
siitä, miten USA on vienyt omia poliisioppejaan ja rikoskäsityksiään
ympäri maailmaa.
Ethan Nadelmann (1993) Cops Across Borders. The Internationalization of
U.S. Criminal Law Enforcement. ISBN-13: 978-0-271-02920-7
( http://www.psupress.psu.edu/books/titles/0-271-01094-0.html)
Entinen huumepoliisin päällikkö Torsti Koskinen on kirjassaan Helsingin
huumeet 1966 - 1996 (Poliisin oppikirjasarja 9/97. Helsinki.
http://www.bookplus.fi/product.php?isbn=9789517342872&Cust
ID=0669ff001047f8bb5565510e80d1f784 ) kertonut
USA:ssa. Opit olivat usein huvittavia, mutta kun niiden takana oli
laki, ei se paljoa naurattanut kiinni jääneitä:
”Raportin julkistamistilaisuudessa (19.2.1970) Arkadian poliklinikan
konsultoiva lääkäri, lääket. lis. Pekka Sävy korosti, että tärkeimpiä
raportissa ilmenneitä seikkoja oli juuri päihdeaineiden sekakäyttö. Sen
vuoksi on vastuutonta puhua esimerkiksi marihuanan ja hasiksen
vapauttamisesta, koska niitä käytetään alkoholin kanssa. Hasis ja
alkoholi ovat vastavaikuttajia, jolloin alkoholi kumoaa hasiksen
mahdolliset positiiviset vaikutukset ja tuloksena on täysi
”alkoholitokkura”. (Torsti Koskinen (1997) Helsingin huumeet 1966 -
1996. Poliisin oppikirjasarja 9/97. Helsinki.)”
Nämä kriminaalivalvonnan maahan tuottamat opit levisivät sitten
”huumehoitoon”, -tutkimukseen ja -valistukseen. Varsinainen
huumepolitiikka eli käyttäjien moralisointi ja suuren yleisön pelottelu
delegoitiin edelleen uskonlahkoille, mm. hyvin vaikutusvaltaiselle
kansainväliselle helluntailiikkeelle, joka jatkaa huumepolitiikassa
alkoholipolitiikasta jo hävinnyttä Turmiolan Tommi linjaa.
(http://www.netmission.fi/srk/koulupalvelu/index.php?id=356)
Tupakkayhtiöltä rahaa saanutta professoria epäillään veropetoksesta
Lähde: Helsingin Sanomat 1.10.2007
Keskusrikospoliisi epäilee Kuopion yliopiston professorin syyllistyneen
törkeään veropetokseen. Professori on jättänyt ilmoittamatta
verottajalle ja työnantajalleen apurahoina tai palkkioina saamiaan
varoja.
Rahaa kertyi vuosien 1993–2004 välillä ainakin runsaat 200 000 euroa.
Rahaa tuli useista ulkomaisista lähteistä, huomattava rahoittaja oli
kansainvälinen tupakkajätti British American Tobacco (BAT).
Professori johti yliopistossa valtimonkovettumatautiin liittyvää
lääketieteellistä tutkimusta. Kuopion yliopisto sai tiedon
rahoituksesta syksyllä 2004 ilmestyneestä Heikki Hiilamon kirjasta,
joka käsittelee suomalaisten tutkijoiden tupakkateollisuudelta saamaa
rahoitusta.
Kuopion yliopisto pyysi tämän jälkeen keskusrikospoliisia tutkimaan,
onko professori syyllistynyt petokseen tai kavallukseen sekä
virka-aseman väärinkäyttöön jättäessään ilmoittamatta rahoituksesta
työnantajalleen.
Epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Hän on ollut
virkavapaalla vuodesta 2004.
Esitutkinta-aineisto siirtyy seuraavaksi syyteharkintaan.
Hampun henki
Lähde: Savon Sanomat 25.9.2007
Kannabis on arka aihe. Haastateltavan etsiminen nostaa myrskyn
kannabiksen käyttäjien keskustelupalstalla. Toimittajaa epäillään
poliisiksi, hänen taustojaan kaivellaan ja hänelle ennakoidaan potkuja.
Tuskin minkään muun huumeen käyttäjät puolustavat omaansa yhtä
äänekkäästi kuin kannabiksen käyttäjät. Hiljaa eivät ole
huumevalistusta antavat tahotkaan: ne puhuvat petollisen kannabiksen
vaaroista ja sen laittomuudesta.
Viisi vuotta kannabista käyttänyt Seppo, 20, suostuu kertomaan, miksi
käyttää huumetta. Koko nimellään hän ei uskalla esiintyä.
- Se voisi vaikuttaa esimerkiksi työmahdollisuuksiini ja aiheuttaa
kotietsinnän, hän kertoo.
Ensimmäinen kokeilu yläasteen alussa
Seppo irrottautuu stereotyyppisestä huumeidenkäyttäjästä. Hän on
ylioppilas ja suorittanut varusmiespalveluksen sotilaspoliisina.
Hänellä on vakituinen työpaikka, ja ensi keväänä hän aikoo hakea
opiskelemaan lääketiedettä. Hän harrastaa muun muassa lumilautailua ja
moottoripyöräilyä, kirjoittaa hyvää suomea - ja käyttää kannabista.
Seppo tutustui kannabikseen yläasteen alussa.
- Ystäväni ja minä olimme saaneet huumevalistustunneilla paljon
epäuskottavaa tietoa kannabiksesta. Päätimme ottaa asiasta itse selvää
ja saimme kannabista kokeiltavaksi vanhemmalta oppilaalta, Seppo
kertoo.
- Pidin kannabiksen vaikutuksista heti. Alkoholi jäi pois
humaltumistarkoituksessa.
Välillä kuukausien taukoja
Seppo polttaa kannabista päivittäin vapaa-ajalla. Ennen töitä tai
koulua hän ei polta. Hän käyttää kannabista, koska pitää sen
rentouttavista vaikutuksista. Hyvä olo merkitsee enemmän kuin se, että
kannabiksen käyttö on laitonta.
- Rinnastaisin kannabiksen lähinnä kylmään olueen pitkän työpäivän
jälkeen. Kannabis saa minut hyvälle tuulelle. Ajatuksenjuoksu vilkastuu
ja asiat saattavat naurattaa, Seppo kuvailee.
Yksin ja yhdessä ystäviensä kanssa kannabista käyttävä Seppo on pitänyt
toisinaan useiden kuukausien taukoa kannabiksesta. Hän kokee, että
kannabis ei aiheuta merkittävää fyysistä riippuvuutta. Vaikeampaa olisi
lopettaa kahvin juonti kuin kannabiksen poltto.
- Taukoja olen pitänyt siksi, että minun eil ole tehnyt mieli käyttää
kannabista. Vieroitusoireita pitkän savullisen jakson jälkeen ovat pari
kolme päivää kestävä lievä ärtyneisyys, huono ruokahalu ja
nukahtamisvaikeudet.
- Jokaisesta päihteestä voi ihminen tehdä itselleen ongelman. Joko
lakattaisiin syyttämästä kasveja ihmisten ongelmista?
Haitat eivät pelota
Muita huumeita Seppo ei käytä. Puoli vuotta sitten hän lopetti
tupakanpolton kuuden vuoden sauhuttelun jälkeen. Alkoholia hän sanoo
käyttävänsä kohtuullisesti. Hän juo olutta pullon tai kaksi kerran tai
pari viikossa, satunnaisesti juhlissa enemmänkin.
Seppo kasvattaa kannabiksensa itse mutta ei myy sitä.
- Kasvattaminen on helpoin tapa saada kannabista. Kannabikseni maksaa
sen verran kuin sähkö- ja vesilaskuni ovat.
Seppo ei pelkää kannabiksen terveysvaikutuksia. Poltettuna se aiheuttaa
hänen mukaansa pääasiassa samoja haittoja kuin tupakanpoltto.
Kiinnijäämistäkään Seppo ei osaa pelätä.
- Poliisit vierailivat luonani äänekkäiden kotibileiden yhteydessä ja
halusivat tarkastaa asunnon. Kasvit löytyivät kaapista, mutta poliisit
eivät välittäneet niistä.
- Jos jään kiinni, sitten kannan mielestäni epäoikeudenmukaisten lakien
määräämän seurauksen teoistani.
"Kieltolaki tekee hyvistä ihmisistä rikollisia"
28-vuotiaan Pekon innostus hamppuun sai alkunsa Uudesta-Seelannista
kolmisen vuotta sitten. Jo aiemmin hän oli kokeillut kannabista
muutaman kerran. Nyt hän käyttää sitä päivittäin, yleensä polttamalla.
Toisinaan hän leipoo kannabiskakkuja.
- Myös höyrystäminen on varsin mukava ja terveellinen tapa nauttia
kannabista. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat höyrystyvät, jolloin
palamisessa syntyviä haitallisia aineita ei päädy keuhkoihin, Pekko
kertoo.
Pekko kutsuu kannabista sekä nautintoaineeksi että lääkkeeksi.
- Monelle kannabis on luonnollinen vaihtoehto kipulääkkeeksi. Ruokahalu
palaa ja päänsärky seka selkäkolotus häviävät, kun polttaa jointin.
- Kannabis toimii luonnon omana Viagrana niin naisille kuin miehillekin.
"Laki luontoa vastaan"
Pekko puhuu voimakkaasti kannabiksen laillistamisen puolesta.
- Kaikkien päihteiden käyttöön liittyy ihmisen halu päihtyä, on kyse
sitten kannabiksen tai tupakan polttamisesta tai alkoholin tai kahvin
juomisesta. Toiset päihteet ovat hyväksyttyjä lain edessä ja toiset
eivät.
- Miten laki voi kieltää kasvin, joka on kasvitieteellisesti osa
maailman kehittyneintä kasvikuntaa? Hamppu on maapallon paras uusiutuva
luonnonvara. Se, että hampusta on tehty laitonta, on laki, joka on
luotu luontoa vastaan. Se ei voi toimia.
Pekon mukaan vallanpitäjienkin olisi jo korkea aika tunnustaa
kannabiksen harmittomuus verrattuna siihen, kuinka paljon se luo
käyttäjälle lain ja yhteiskunnan edessä ongelmia.
- Olisi aika tunnustaa myös, että kieltolaki ei toimi. Se tekee hyvistä
ihmisistä rikollisia. Moni kannabiksen käyttäjä ja kasvattaja olisi
jopa halukas maksamaan valtiolle kannabisveroa, että he saisivat
nauttia ja kasvattaa monta muuta päihdettä terveellisemmäksi
toteamaansa kannabista.
- Kuinka paljon valtiolle maksaa yhden kannabista kasvattavan ihmisen
metsästys lain eteen? Kun tuomio julistetaan, annetaan 80 euron sakko.
Poliisi ja koko yhteiskunta voisivat kohdentaa voimavaransa
hyödyllisemmin, Pekko miettii.
Kannabis valtakunnallisesti hallittu ongelma
Rikosylikomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisista kertoo kannabiksen
olevan yleisin huumausaine Suomessa amfetamiinin rinnalla.
- Suomessa on kannabiksen käyttäjiä; se on kuitenkin valtakunnallisesti
hallittu ongelma. Kannabiksen polttaminen on enemmän kaveripiirissä
tapahtuvaa pössyttelyä. Suonensisäiset huumeet aiheuttavat enemmän
ongelmia.
- Suomalaiset kannabiksen käyttäjät kasvattavat kannabista pääasiassa
omaan käyttöön.
Poliisin resurssit eivät riitä käyttäjien kotiviljelmien etsimiseen.
Sonck pitää kuitenkin kannabista vaarallisena aineena.
- Kannabis on hyvin myrkyllinen, rasvaliukoinen aine, joka varastoituu
aivoihin. Siksi se voi aiheuttaa käyttäjilleen hallusinaatioita vielä
käytön lopettamisen jälkeenkin.
Kannabiksen käyttäjät puolustavat usein aineen laillistamista sillä,
että se vähentäisi rikollisuutta.
- Poliisi ei missään tapauksessa kannata kannabiksen laillistamista.
Alkoholi aiheuttaa jo ihan tarpeeksi sosiaalisia ongelmia, Sonck
toteaa.
Imelä haju paljastaa käyttäjän
Kannabiksen käyttäjän tunnistaminen on vaikeaa, sillä tuntomerkkejä on
monia ja ne vaihtelevat eri käyttäjillä. Usein aktiivisen käyttäjän
tunnistaa imelänmakeasta hajusta, joka on erilainen kuin tupakan haju.
Heti polttamisen jälkeen käyttäjän silmät ovat punertavat ja vetiset.
Vaikka vastaantulijaa ei helposti tunnista kannabiksen käyttäjäksi,
tutun ihmisen kohdalla tilanne on toinen.
- Hän voi alkaa myöhästellä tai lipsua sovituista asioista.
Opiskelusuoritusten taso saattaa heiketä, mutta hän hyväksyy itselleen
aiempaa matalamman suoritustason. Ihminen on kaiken kaikkiaan
tavallista hidassoutuisempi, sosiaaliterapeutti Sirpa Kuosmanen
Joensuun A-klinikalta kuvailee.
- Aktiivikäyttö on enemmäkseen sitä, että istutaan nojatuolissa ja
fiilistellään. Tehdään paljon suunnitelmia, mutta ei koskaan toteuteta
niitä.
Riippuvuus jakaa mielipiteet
Kannabiksen käyttäjät kokevat usein, että he eivät ole riippuvaisia
kannabiksesta. 19 vuotta A-klinikalla työskennellyt Kuosmanen sanoo,
että suuri osa hoitoon hakeutuneista käyttäjistä on myöntänyt tulleensa
riippuvaiseksi kannabiksesta. Psyykkinen riippuvuus on fyysistä
riippuvuutta, esimerkiksi levottomuutta yleisempää.
- Monella menee kauan ennen riippuvuuden huomaamista. Jos ihminen saa
elää omien aikataulujensa mukaan eikä esimerkiksi käy töissä, hän ei
koe olevansa riippuvainen kannabiksesta, Kuosmanen kertoo.
Kannabispsykoosi ei ole Kuosmasen mukaan harvinainen. Kun sen kerran
saa, todennäköisyys on suuri saada se toistekin.
- Sitä ei haluta uskoa. Myöskään masennuksen ja ahdistuksen ei myönnetä
johtuvan kannabiksesta, vaan väitetään, että kannabis auttaa niihin.
- Hoitotyöntekijät ja entiset käyttäjät väittävät, että kannabikseen
tulee riippuvuus. Nykyiset käyttäjät, jotka eivät ole vielä joutuneet
pulaan, sanovat, että riippuvaiseksi ei voi tulla, Kuosmanen tietää.
Humalassa mukiloija on edelleen mies
Lähde: Mediuutiset 24.9.2007
Naisten ja miesten tasa-arvoistuminen ei näy väkivaltatilastoissa, käy
ilmi sosiaali- ja terveysministeriön vastikään julkaisemasta
selvityksestä.
Naiset joutuvat edelleen useammin lähisuhdeväkivallan kohteeksi kuin
miehet. Jopa 87 prosenttia lähisuhdeväkivallantekijöistä on miehiä.
Seitsemässä tapauksessa kymmenestä uhri on nainen.
Parisuhdeväkivalta on yleisintä nuorilla, opiskelijoilla, työttömillä
ja pienituloisilla.
Humalajuominen lisää selvästi lähisuhdeväkivallan riskiä. Niillä
naisilla, joiden puolisot juovat humalaan asti useita kertoja viikossa,
väkivaltakokemukset ovat neljä kertaa niin yleisiä kuin naisilla,
joiden puolisot humaltuvat kerran pari kuukaudessa. Myös naisen oma
humalajuominen lisää väkivallan riskin kaksinkertaiseksi verrattuna
niihin, jotka eivät juo milloinkaan humalaan asti. Väkivallantekijä on
päihtynyt vajaassa puolessa lähisuhdeväkivaltatapauksista.
Alkoholin läsnäolo kaikissa väkivaltatilanteissa on monin verroin
yleisempää kuin huumeiden.
Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa julkaisussa hahmotetaan
alkoholisidonnaisen lähisuhdeväkivallan laajuutta ja luonnetta Suomessa
ja muissa Euroopan maissa. Koko perhe kierteessä -selvitys on
tarkoitettu palveluketjujen ja laaja-alaisen ehkäisytyön kehittämisen
tueksi, ja se soveltuu myös aineistoksi väkivalta- tai päihdetyön
koulutukseen.
Hampusta marihuanaa tehneelle ehdollista vankeutta ja oheissakkoa
Lähde: Turun Sanomat 22.9.2007 Kahden ja puolen vuoden ajan
hamppukasveja Turun Littoisten asunnossaan viljellyt 54-vuotias
turkulaismies tuomittiin perjantaina Turun käräjäoikeudessa
huumausainerikoksesta yhdentoista kuukauden ehdolliseen
vankeusrangaistukseen. Oheissakkona mies sai 80 päiväsakkoa eli 480
euroa maksettavaa. Rikoshyötynä mies menetti häneltä takavarikoidut 3
290 euroa käteistä ja muille levitetyistä aineista runsaat 3 000 euroa.
Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä huumausainerikoksesta, koska
oikeuskäytännössä jo yhden kilon erän hallussapito on katsottu
määrältään törkeäksi teoksi. Käräjäoikeus arvioi teon tavalliseksi,
koska mies valmisti ainetta etupäässä omaan käyttöön eikä levittänyt
sitä laajemmalti.
Mies aloitti Cannabis sativa -kasvin viljelyn Kuuriankujan asunnossaan
saatuaan tuttavaltaan kasvin siemeniä ja tilattuaan niitä ja lamppuja
postitse lisää Hollannista.
Kasvitarhan hän varusti paitsi suurteholampuilla, myös ajastimilla ja
tuulettimilla. Mies perehtyi marihuanan valmistamiseen huolella ja piti
seikkaperäistä päiväkirjaa kasvien hoidosta. Hän valmisti kahdeksan
satoa makuuhuoneessaan olleista kasveista ja sai niistä runsaat kaksi
kiloa marihuanaa. Tästä määrästä hän käytti itse 700 grammaa
poltettuaan iltaisin ennen nukkumaanmenoa kolme neljä piipullista
unettomuuden takia.
Kotietsinnässä asunnolta löytyi yhdeksän 1-1,5 metrin mittaista ja 14
kappaletta 10-60 sentin korkuista hamppukasvia ja valmista marihuanaa
460 grammaa. Kolmelle tutulleen mies myönsi antaneensa vähemmän kuin
syyttäjä oli laskenut, 850 grammaa. Myyntihintana oli ollut 7,5 euroa
grammalta. Rikoshyödyksi laskettiin lähes 6 400 euroa.
Poliisi koekasvatti poliisilaitoksella mieheltä löytyneitä hamppuja
voidakseen arvioida, paljonko kasvit tuottivat ja sai kasveista
kuivattamalla 557 grammaa satoa. Oikeudessa mies arvosteli poliisin
koetulosta ja katsoi, että nämä olivat laskeneet satotulokseen myös
lahdet, koska pelkästään kaikkien hyödynnettävien hamppukukkien
leikkaamiseen kului useita päiviä.
Risikko päätyi viinavaroituksissa kompromissin kannalle
Lähde: Turun Sanomat 22.9.2007
Alkoholijuomapakkauksiin tulee pienet varoitusmerkinnät.
Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) päätyi kannattamaan asiaa
pohtineen työryhmän kompromissiehdotusta. Varoitusmerkinnät tulevat
pulloihin vuoden 2009 alussa.
Asetus säätelisi sanan "VAROITUS" kokoa. Se pitäisi painaa pullon
kylkeen vähintään kolme milliä korkeilla tikkukirjaimilla. Muu teksti
eli "Alkoholi vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi" saisi olla
miten pienellä tahansa. Teksti tulee pulloihin sekä suomeksi että
ruotsiksi.
Pakkausmerkintöjä koskevien säännösten mukaisesti varoitusten pitää
sijaita pullossa tai pakkauksessa.
Tekstiä ei kuitenkaan saa sijoittaa pakkauksen pohjaan tai sulkijaan.
Asetuksessa ei puututa siihen, präntätäänkö varoitus esimerkiksi
mustilla kirjaimilla siniselle pohjalle.
Risikko on ollut alunperin varoitustarroja vastaan, eikä hän itse usko
niiden vähentävän alkoholin kulutusta. Hänen mielestään parempi keino
kulutuksen vähentämiseksi on alkoholiveron asteittainen korotus sekä
kohdennettu valistus.
Potkut koulusta eivät paranna nuorta
Lähde: Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 23.9.2007
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok) esittää hyvin järeän keinon
käyttöönottoa karsiakseen hoitoalalta sille soveltumattomat
työntekijät. Hänen mielestään koulujen pitäisi saada erottaa
opiskelijat, joilla on huume- tai päihdeongelma.
Oppilaitosten johtajat ovat jo ehättäneet tuomitsemaan Sarkomaan
hankkeet, jotka tähtäävät asetuksen muutokseen erottamisen
mahdollistamiseksi. Sarkomaan esitys asettaisi oppilaitokset sekä
tutkijan että tuomitsijan rooliin, eivätkä koulujen johtajat sitä
halua.
Hoitajan päihde- tai huumeriippuvuus on turvallisuusriski, mutta
potilasturvallisuuden valvonta kuuluu hoitolaitoksille, ei
ammattikorkeakouluille. Sairaaloiden valvonnassa olisikin parantamisen
varaa, sillä lääkkeitä katoaa niistä luvattoman paljon hoitajien omaan
käyttöön.
Opetusministeriön kannattaisi erottamissuunnitelmien sijasta kehitellä
yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ammattikorkeakoulua
käyvien nuorten terveydenhoitopalveluja.
He ovat olennaisesti huonommassa asemassa terveyspalveluiden käyttäjinä
kuin yliopistoissa opiskelevat. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden
terveydenhoito on opiskelupaikkakunnan terveyskeskuksen vastuulla, ja
hoidon saatavuudessa on suuri vaihtelu eri paikkakuntien välillä.
Kaikkein heikoimmin on järjestetty mielenterveyspalvelut.
Opiskelijan päihteiden käyttö on yleensä oire muista ongelmista,
harvoin itsenäinen sairaus. Nuoren ihmisen päihdeongelmia voidaan
asiantuntijoiden mukaan hoitaa helpommin kuin iäkkäämpien, jos niihin
tartutaan ajoissa.
Opiskelupaikan menettäminen ei auta ketään vaan suistaa ongelmiin
ajautuneen nuoren entistä tiukempaan syöksykierteeseen.
Hoitoon vai ulos oppilaitoksesta
Lähde: Turun Sanomat, pääkirjoitus 23.9.2007
Sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa paljastuneet väärinkäytökset
ovat nostaneet näkösälle monia ennen tunnistamattomia epäkohtia.
Viimeksi huomiota on kiinnitetty alan opiskelijoiden päihdeongelmiin.
Alkoholista tai huumeista vakavasti riippuvainen nuori on ammattiin
valmistuttuaan riski. Opetusministeri Sari Sarkomaan mielestä
oppilaitoksen pitää voida erottaa opiskelija, joka päihteiden käytön
vuoksi saattaa vaarantaa potilaiden turvallisuuden.
Nykyisen lain mukaan opiskelija voi menettää opinto-oikeutensa, jos
hänellä ei ole edellytyksiä työskennellä ammatissa. Sosiaali- ja
terveysalalla pykälää ei ole kuitenkaan sovellettu. Käytännön
laajentaminen vaatii asetuksen muutosta, jota ministeri Sarkomaa
suunnittelee (HS 21.9.).
Hoitajiksi opiskelevia ministerin suunnitelmat pöyristyttävät. Heidän
mielestään päihdenuorten opintien katkaiseminen on ongelmien
lakaisemista maton alle. Sitä se epäilemättä onkin, ellei asianomaisia
yritetä ensin auttaa ohjaamalle heitä hoitoon ja päihteettömään
elämään.
Tuskin Sarkomaakaan tarkoittaa, että erottamisesta tulisi ongelmien
ensimmäinen ratkaisu. Viimeisenä keinona siihen tulisi kuitenkin voida
turvautua, jos mikään muu ei auta.
Ensi töikseen opetusministerin kannattaisi selvityttää, kuinka yleisiä
opiskelijoiden päihdeongelmat sosiaali- ja terveysalalla ovat. Tähän
asti huolestunutta keskustelua on käyty lähinnä median esittelemien
yksittäistapausten herättämänä.
Kontrollin tiukentamisessa on syytä varautua käytännön ongelmiin.
Oppilaitoksesta erottaminen edellyttää pitäviä todisteita. Entä kun
niiden saamiseksi ainoa keino on huumetesti, johon kenenkään ei
tarvitse vasten tahtoaan myöntyä.
Asiantuntija puolustaa huumeongelmaisen oikeutta opiskella
Lähde: Iltalehti 20.9.2007
Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen kummeksuu
ehdotusta opiskeluoikeuden poistamisesta huumeongelmaisilta.
Sarkomaa poistaisi opiskeluoikeuden huumeongelmaisilta
-Ei huumeongelmaiselta minusta voi kansalaisoikeuksia poistaa. Kyllä
jokaisella suomalaisella on oikeus opiskeluun ja työhön.
Holopainen muistuttaa, että syrjintä on kielletty perustuslaissa. Hän
tähdentää myös, että huumeongelma on ihmisen elämässä tilapäinen vaihe,
joka tosin helposti kroonistuu.
-Yhteiskunta laiminlyö perustehtävänsä, jos se jättää huumeongelmaiset
heitteille ja yrittää syrjäyttää heidät kaikesta yhteiskunnan
toiminnasta.
Jos opiskelijalla todetaan huumeongelma, hänet olisi ylilääkärin
mielestä syytä ohjata hoitoon. Edelleen opiskelija tulisi yrittää
kuntouttaa niin, että hän paranee huumeongelmastaan.
-Ja sen jälkeen kun toipuminen on riittävän pitkälle edennyt,
mietitään oikeutta opiskeluun ja työelämään.
Opetusministeri Sari Sarkomaa (kok.) haluaisi ottaa opiskeluoikeuden
pois huumeongelmaisilta hoitoalan opiskelijoilta. Sarkomaa sanoo
Ilta-Sanomien haastattelussa, että hän aikoo ajaa muutoksen läpi
pikaisella aikataululla.
Hoitamattomat päihdehäiriöt yhä suurempi ongelma
Lähde: Turun Sanomat 14.9.2007
Päihdelääkäri nostaisi alkoholin hintaa
Yhteiskunta voisi ottaa vastuuta alkoholin aiheuttamista haitoista ja
nostaa alkoholin hintaa. Näin ehdottaa ylilääkäri Antti Holopainen.
Holopaisen mukaan päihdehäiriöt ovat jo niin suuria, että ne ovat
nousseet yhteiskunnan ykkösongelmaksi. Holopaisen mielestä
yhteiskunnalla olisi muutenkin varaa terästäytyä.
- Alkoholin käyttöä voi rajoittaa. Esimerkiksi alaikäiset eivät saisi
juoda lainkaan alkoholia, mutta kuka tällä hetkellä heitä valvoo?
Holopainen kyseli. Hän osallistui Päihdepäiville Helsingissä torstaina.
Holopainen on A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan
ylilääkäri.
Osa jaksaa töissä viinan voimalla
Alkoholiperäisiä kuolemia on vuosittain jo kolmisentuhatta, ja
epäsuorasti alkoholi tappaa toisen mokoman.
Hoitamattomat päihdehäiriöt ovat yhä suurempi ongelma. Holopaisen
mukaan työyhteisöissä on paljon alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden
liikakäyttöä. Hoitamattomana ongelmat aiheuttavat poissaoloja ja voivat
viedä työkyvyn.
- Työpaikoilla on runsaasti piilevää päihdeongelmaa. Mitä aikaisemmin
päihdeongelmaan puututaan, sen parempi, Holopainen kuvaili.
Holopainen on tehnyt päihdetyötä pitkään ja nähnyt ongelmien
pahenemisen. Kun apua ei ole saanut alkuvaiheessa, ongelmat kasautuvat.
Monella ihmisellä on nykyisin sekä mielenterveys- että päihdeongelma ja
asiat sekaisin.
- Järjestelmä ei pysty vastaamaan näiden ihmisten tarpeisiin. Sekä
terveyskeskukset että mielenterveystoimistot ovat ylikuormitettuja.
Asioita täytyy muuttaa, jotta ihmiset saavat apua, Holopainen sanoo.
Joillakin paikkakunnilla jonot jopa katkaisuhoitoon ovat viikkojen
mittaiset. Holopainen haluaisi lainmuutoksen siitä, mitkä ovat
päihdeongelmaisten oikeudet saada hoitoa. Nykylain mukaan hoitoa tulisi
antaa tarpeen mukaan, mutta hoidotta jättämisestä ei tule seurauksia.
- Varsinkaan jatkohoitoon ei aina pääse tarpeen mukaan. Kysymys tulee
heti siitä, mikä taho maksaa ja saako maksusitoumuksen, Holopainen
miettii.
Moni lapsi kasvaa päihdeperheessä
Päihteiden käyttö kuormittaa kohtuuttomasti myös perheitä. Noin 200 000
lasta elää perheissä, missä heidän kasvunsa ja kehityksensä voivat
häiriintyä.
- Hallitsematon puolison päihdeongelma vie voimat läheisiltä. Lisäksi
ilman hoitoa jääneet päihdeongelmat siirtyvät helposti seuraavalle
sukupolvelle, Holopainen sanoo.
Yhä useampi syrjäytyy tai sairastuu alkoholista
Liiallisen alkoholin käytön aiheuttama syrjäytyminen ja sairastaminen
ovat yhä suurempia ongelmia, arvioidaan uudessa Päihdebarometrissa. Sen
mukaan syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret.
Alkoholinkäytön ongelmat ovat kasvaneet vuoden aikana, ja kasvu jatkuu.
Myös alkoholikuolemien määrän arvioidaan lisääntyvän. Suunnittelija
Päivi Oparin mukaan myönteistä käännettä ei ole näköpiirissä. Terveyden
edistämisen keskuksen julkistamaan Päihdebarometri 2007:ään vastasi
yhteensä 136 kunta- ja järjestöjohtajaa.
Päihdebarometrin mukaan alkoholinkäyttö lisää myös lastensuojelun
kustannuksia entisestään.
Ongelmat ovat kasvaneet niin näkyviksi, että kunta- ja järjestöjohtajat
ovat heränneet vaatimaan pontevasti ennaltaehkäisevää päihdetyötä.
HS: Kirkkoherrat sallivat kohtuuttomien lakien rikkomisen
Lähde: YLE 16.09.2007 Enemmistö kirkkoherroista sallii seurakuntien
rikkovan lakeja, mikäli ne pitävät niitä kohtuuttomina, selviää
Helsingin Sanomien tekemästä kyselystä.
Kyselyyn vastasi 30 kirkkoherraa. Heistä 17 sallii seurakunnalle
asettumisen maallisen esivallan lakeja vastaan, kun kymmenen vastustaa
tätä. Kolme vastaajista ei ottanut selvää kantaa.
Lähes kaikki kyselyyn vastanneista kirkkoherroista on lisäksi valmis
ottamaan turvapaikanhakijan seurakuntansa suojelukseen, jos tämän saama
käännytyspäätös tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Turun Mikaelin seurakunta on aiemmin antanut turvapaikan Iranin kurdi
Naze Aghaille. Kuopiossa seurakunnat taas ovat avustaneet sudanilaista
Anna Ladoa. 28 kirkkoherraa oli valmis toimimaan Mikaelin ja Kuopion
seurakuntien tavoin.
Iltapäivä päihdepiknikillä
Lähde: Helsingin Sanomat 9.9.2007
Milla Jaakkola valvoo, etteivät Päihdelinkin keskustelut mene
asiattomiksi.
Onpas lauantai-iltapäivän auringossa kylpevä Alppipuisto idyllinen!
Vaikka taivaanrannassa on tummia pilviä, kesä on päättänyt viivähtää
vielä hetken. Takki on liikaa.
Sen sijaan tapaaminen takkuilee. Neljäksi sovitut treffit puuroutuvat,
kun kenelläkään ei tunnu olevan tietoa, missä mennään. Kaikki paikalle
ilmoittautuneet eivät tunne toisiaan, puhelinnumeroita on harvoilla, ja
monella on saldot finaalissa.
Päihdelinkin keskustelupalstan Sauna-ryhmän tapaamisen eli miitin
järjestäminen ei ole läpihuutojuttu.
Kun suurin yhdistävä tekijä on kiinnostus laittomiin päihteisiin eli
huumeisiin, omaa henkilöllisyyttä varjellaan tarkasti. Eivätkä kaikki
ole järin innostuneita toimittajan läsnäolosta.
Puolen tunnin odottelun jälkeen nimimerkit Facsimile, 26, Resukka, 24,
ja Miffy eli Milla Jaakkola, 24, saapuvat sovittuun paikkaan.
Tavallisen oloisia, katsovat silmiin, sanovat käsipäivää.
Pahoittelevat, kun kaupassa kesti vähän.
Korjataan mahdolliset väärinkäsitykset heti.
Kaikki saunalaiset eivät ole narkomaaneja. Osa heistä on satunnaisia ja
osa säännöllisiä käyttäjiä. Jotkut seuraavat keskustelupalstaa
ymmärtääkseen koukussa olevaa lähimmäistään, joitakin miellyttää
palstan konstailematon suorapuheisuus.
Facsimile, Resukka ja Jaakkola ovat seuranneet palstaa 2000-luvun
alusta saakka. Kukin heistä on ajautunut sivustolle omaa tietään.
Esimerkiksi Facsimile löysi aikoinaan Päihdelinkkiin etsiessään tietoa
psykedeeleistä kuten sienistä ja LSD:stä.
"Olen saanut plinkissä neuvoja, joita en olisi saanut keneltäkään alan
erikoislääkäriltä. Palstan avulla olen oppinut käyttämään tiettyjä
aineita niin, ettei niistä ole oleellista haittaa terveydelle",
Facsimile kertoo.
Resukka löysi aikoinaan palstan 16–17-vuotiaana, kun hän halusi
katkaista sekakäyttökierteensä. Nimimerkkinsä hän muistaa napanneensa
sumuisissa tunnelmissa.
"Olin kamalan itsesäälin vallassa ja halusin ottaa nimimerkikseni
Ressukan. Olin kuitenkin niin ryynikänneissä, että kirjoitin sen
yhdellä ässällä", Resukka hekottaa.
Erisorttiset mielenterveysongelmat eivät ole palstalla harvinaisia.
Jaakkola on huomannut, että monella saunan keskustelijalla on
adhd-diagnoosi, repaleinen lapsuus tai muuten vain rankkoja
elämänkokemuksia.
Hän aloitti Päihdelinkin seuraamisen vuonna 2001, mutta nykyisin se on
hänelle jo osa-aikatyö. Hän toimii palstan vertaismoderaattorina.
Palstan toimintaa valvovat pääasiassa Päihdelinkin toimituksen
ammattilaiset.
"Palstalla roikkumista voi vähentää tekemällä siitä duunin", Jaakkola
virnistää.
Päihdelinkin takana on jo yli viisikymmentä vuotta päihdetyötä tehnyt
A-klinikkasäätiö.
Vuonna 1996 perustettu palvelu oli ensisijaisesti auttava puhelin,
mutta tietoa jaettiin myös faksin ja sähköpostin välityksellä. Nyt
Päihdelinkistä on kasvanut verkossa laaja kokonaisuus, joka tarjoaa
faktatiedon lisäksi ammattiapua, eväitä itsehoitoon ja vertaistukea.
Sivustolta löytyy useita keskusteluryhmiä, joista suurin, tunnetuin ja
kiistellyin on Sauna.
Monet vahingossa sivustolle eksyneet ovat lukeneet silmät renkaina
palstan pillerintunnistuskeskusteluja, vinkkejä siitä, kuinka
piikitetään oikein, ja pohdintoja siitä, kuinka loiventaa
amfetamiinilaskuja.
"Kun perustimme Päihdelinkin, emme tienneet, mitä odottaa. Ajatuksemme
oli, että Saunassa olisi käyty keskustelua alkoholipolitiikasta, mutta
yllätykseksemme siellä alettiin puhua huumeista. Se kertoi, että pinnan
alla oli paineita, jotka eivät aikaisemmin olleet päässeet
purkautumaan", A-klinikkasäätiön viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi
kertoo.
Alkuaikoina suora puhe huumeista hämmensi palstalle eksyneet niin
sanotut kunnialliset kansalaiset. A-klinikkasäätiö sai yhteydenottoja,
joissa palstaa vaadittiin lopetettavaksi. Sen katsottiin yllyttävän
ihmisiä huumeidenkäyttöön.
"Paheksujien lähtöoletuksena tuntui olevan, että pelkkä huumeista
puhuminen edistää niiden käyttöä", Peltoniemi huokaa.
Reaktiot kertoivat siihenastisen päihdepolitiikan ja muuttuneen
päihdekulttuurin yhteentörmäyksestä. Vaikka huumeet olivat yleistyneet
Suomessa 1990-luvulta lähtien, virallisessa päihdepolitiikassa ajettiin
yhä täyskieltoa.
Murros näkyi – ja näkyy yhä – suhtautumisessa vaikkapa puhtaiden
ruiskujen jakeluun.
Nykyisin A-klinikkasäätiön suhteet viranomaisiin ovat hyvät, ja
Päihdelinkki on vakiinnuttanut asemansa. Kansainvälisessäkin
mittapuussa ainutlaatuinen konsepti vetää kuukaudessa jopa 40000
yksittäistä kävijää.
"Päihdelinkin kautta voimme jakaa tietoa huumeiden käytön haittojen
minimoimisesta. Palstan kiva yllätys on ollut toimiva vertaistuki:
parhaimmillaan ihmiset hoitavat toisiaan", Peltoniemi kertoo.
Sivusto on myös hyvä peili heijastamaan kehitystrendejä. Palstan kautta
säätiö saa ensimmäisenä tietoa uusista aineista, jotka eivät vielä ole
mukana hoitojärjestelmässä.
Esimerkiksi sivustolla oli tietopaketti gammahydroksibutyraatista eli
gammasta jo vuosia ennen kuin siitä kirjoitettiin ensimmäiset suuret
lehtijutut.
Epäreilua. Alppipuistossa alkaa sataa.
Samaan aikaan tulee viesti, että osa miitin ihmisistä on lähtenyt
oma-aloitteisesti lähibaariin. Seuraamme perässä.
Miittejä palstalaiset ovat järjestäneet kolmisen vuotta. Tällä kertaa
mukaan on ilmoittautunut kaksikymmentä ihmistä, joista puolet tulee
paikalle. Resukan mukaan tämä on normaali hukkaprosentti.
Plinkkiläiset eivät pidä Saunaa sen kummempana keskustelupalstana kuin
muitakaan. Miiteissä keskustellaan toki paljon päihteistä, mutta
näkemyksissä on hajontaa. Esimerkiksi Facsimile on tiukan
päihdepolitiikan kannalla.
"Olen ehdottomasti kannabiksen laillistamista vastaan. Se antaisi
väärän signaalin, ja sen myötä tulisi enemmän nuoria käyttäjiä. Suomeen
ei tarvita yhtään enempää päihteitä."
Jaakkola on eri linjoilla.
"Eihän laki nytkään toimi! Käytön rankaiseminen pitäisi lopettaa ja
kannabis saada lailliseksi. Sitä kautta laatua voitaisiin valvoa ja
saataisiin lisää verotuloja."
Jaakkola ei kuitenkaan haluaisi nähdä päihteitä ruokakaupoissa.
Tupakkaakin pitäisi myydä vain erillisistä tupakkakaupoista.
"Alkoholi muuttaa ihmiset tyhmiksi. Olen kauhuissani kaupungilla
kännäävistä 12-vuotiaista teinitytöistä, jotka riehuvat ja kusevat
porttikonkeihin."
Palstalaisia yhdistää kiinnostus laittomiin päihteisiin, mutta muuten
heidän taustansa ovat hyvin erilaisia.
Facsimile lukee yliopistossa yleistä kirjallisuustiedettä.
Opintoviikkoja on sen verran takana, että pian pitäisi alkaa miettiä
gradun aihetta. Hänen tavoitteenaan on valmistua opettajaksi.
Nyt opinnot ovat kuitenkin jäissä subutexin päivittäiskäytön vuoksi.
Opiskelu vaatisi päihteetöntä elämää, ja tahto lopettamiseen on kova.
Syksyllä on tarkoitus aloittaa avohoito A-klinikalla.
Resukalla on aikuislukio kesken ja tulevaisuudensuunnitelmat vielä
vähän hämärän peitossa.
Jaakkola opiskelee parhaillaan oppisopimuksella merkonomiksi. Hän on
myös yhdistysaktiivi ja kiinnostunut politiikasta. Viime
eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton ehdokas sai 299 ääntä.
Palstalaiset myöntävät, että keskustelujen ahkerassa seuraamisessa on
myös riskinsä.
Jos puheenvuoroissa hehkutetaan yltiöpäisesti kaman käyttöä,
vastaanottavaisessa elämäntilanteessa oleva nuori voi hakeutua
aktiivisesti aineiden pariin.
Myös tilanteessa, jossa halutaan aineista eroon, palstan jatkuva
seuraaminen ei välttämättä vie ajatuksia muualle.
Peltoniemi muistuttaa, että on kuitenkin parempi että samalla
sivustolla on tarjolla myös faktaa huumeista.
"Haluamme välttää opettavaista ja moralisoivaa hyssyttelylinjaa. Kyllä
huumeista pitää pystyä puhumaan", Peltoniemi sanoo.
Hänen mukaansa ideaalitilanne olisi, että ihmiset käyttäisivät kaikkia
päihteitä vähemmän.
"Yhteiskunta on kuitenkin päättänyt, että alkoholia saa valmistaa ja
myydä. Samoin osa ihmisistä on päättänyt, että huumeet tarjoavat heille
jotain, jota muut aineet eivät tarjoa. Vaihtoehdot eivät ole silloin,
että käytä ja kuole tai et käytä ja olet kunnon ihminen. Ihmisarvon
vuoksi jokaista pitää auttaa."
Poliisi tuhosi öljyhamppuviljelmän Piikkiössä, Hukkuuko hamppu turhaan hysteriaan?
- Tietoja
- Julkaistu: 04.09.2007 04.09.2007
- Osumat: 14672 14672
Lähde: Iltalehti 30.8.2007
Alkoholin syöpävaarallisuudesta olisi Suomen Syöpäyhdistyksen mielestä
kerrottava kuluttajille olut-, viina- ja viinipulloihin kaavailluissa
varoitusteksteissä.
Tuoreiden arvioiden mukaan alkoholin osuus syövän aiheuttajana on 2-5
prosenttia, mikä merkitsee Suomessa noin 500 syöpää vuodessa. Tämä on
selvästi aiemmin arvioitua enemmän, sanoo yhdistyksen pääsihteeri Harri
Vertio.
Varoitusmerkintöjä valmistelevan työryhmän puheenjohtajan,
hallitusneuvos Kari Paason mukaan alkoholin varoitusmerkinnöistä on
ollut hyvin vaikea päästä yksimielisyyteen, koska teollisuus on
vahvasti työryhmässä mukana. Syövästä kertovat varoitusmerkinnät
mainitaan yhtenä vaihtoehtona, kun työryhmä perjantaina julkistaa
muistionsa.
Alkoholijuomien varoitusmerkinnöistä kompromissi
Lähde: Kaleva 31.8.2007
Alkoholijuomien varoitusmerkintöjä pohtinut työryhmä ei päässyt
yksimielisyyteen merkintöjen koosta, sijainnista eikä sisällöstä.
Työryhmän raporttiin kirjatun kompromissiehdotuksen mukaan tekstiksi
tulisi: "Varoitus: Alkoholi vaarantaa sikiön kehityksen ja terveytesi".
Sana "varoitus" pitäisi merkitä vähintään kolme milliä korkeilla
versaalikirjasimilla. Varoitusta ei saisi laittaa pakkauksen pohjaan
tai korkkiin.
Työryhmän seitsemästä jäsenestä puheenjohtajan lisäksi vain yksi jäsen
oli kompromissiehdotuksen takana. Loput allekirjoittivat eriävän
mielipiteen.
Teollisuuden ja kaupan edustajat vaativat lyhyempää ja pienempää
varoitusta. Kaksi työryhmän jäsenistä kannatti kookkaampia ja
yksilöidympiä varoituksia, joissa kerrottaisiin muun muassa alkoholin
aiheuttamasta syöpäriskistä ja riippuvuudesta.
Peruspalveluministeri Paula Risikolle (kok.) luovutettu ehdotus lähtee
pikaisesti lausuntokierrokselle.
(Suomalaiseen demokratiaan kuuluu, että päihdeteollisuus tekee
päihdepolitiikkaa ja päihteisiin kuolleiden lasten vanhemmat
huumepolitiikkaa)
Poliisien tekemiä rikoksia paljastuu noin 600 vuodessa
Lähde: Turun Sanomat 29.8.2007
Poliisin ylijohdon tilaama väitöstutkimus pohtii keinoja tehostaa
lainvalvojien valvontaa. Suomalaista poliisia kuitenkin arvostellaan
virka-aseman väärinkäytöstä vain harvoin.
Tänään julkistettava tutkimus ehdottanee riippumattoman valvonnan
lisäämistä.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan poliisin tekemiä rikoksia ilmenee
Suomessa vuosittain noin 600. Näistä suurin osa on melko lieviä
rikkeitä, kuten liikennerikoksia.
Tänään Helsingin yliopistossa tarkastettavasta Marko Viitasen
väitöskirjasta ilmenee puolestaan se, että vain harvoin suomalainen
poliisi tavoittelee esimerkiksi taloudellista etua virka-asemansa
avulla.
Silti tutkija kehottaa poliisia varautumaan siihen, että sen toimintaa
tarkastelisi tulevaisuudessa poliisista kokonaan irrallinen itsenäinen
taho.
Viitanen ei ole tähän asti suostunut kertomaan tutkimuksestaan juuri
muuta kuin sen tilaajan.
-Työ on toimeksianto poliisin ylijohdolta, hän valottaa.
Selvityksen taustalla vaikuttaa tarve saada poliisin valvontaan selkeät
pelisäännöt.
Tutkimusten mukaan poliisi ei ole onnistunut vakuuttamaan ihmisiä
siitä, että se itse kykenisi puolueettomasti tutkimaan ja ehkäisemään
omia väärinkäytöksiään ja korruptiota.
Vuonna 2004 Oikeus-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Viitanen on
todennut poliisirikosten tutkinnan ja poliisin valvonnan nousseen
maailmalla laajempaan julkisuuteen, koska sen on yleisesti koettu
olevan ainoa keino poliisin toimintaan vaikuttamiseksi.
Tuolloin Viitasen välitilinpäätös oli huolestuttava. Hän totesi
lainvalvojien tehokkaan valvomisen yhteiskunnassa olevan lähes mahdoton
tehtävä.
Poliisit vastahakoisia
Poliisit ovat itse pitkään vastustaneet kaikenlaista ulkopuolista
valvontaa. Artikkelissaan ja uuden tutkimuksensa tiivistelmässä
Viitanen nostaa esiin lähinnä kaksi vaihtoehtoa poliisin valvonnan
tehostamiseksi.
Ensimmäisenä vaihtoehtona on nykyjärjestelmän kehittäminen, jossa
poliisi ja ulkopuolinen taho yhdessä selvittäisivät poliisirikoksia.
Toinen vaihtoehto on itsenäisen toimielimen perustaminen. Käytännössä
tämä merkitsisi kokonaan uuden organisaation luomista. Viitasen
tiivistelmä näyttäisi tukevan jälkimmäistä kantaa.
Jälkimmäisen vaihtoehdon toteutuminen merkitsisi kavennusta poliisin
mandaattiin. Uuden viraston perustamista on kabineteissa vastustettu
poliisin oikeusturvaan vetoamisen lisäksi myös rahallisista syistä.
Väkiluvultaan pienessä ja pinta-alaltaan laajassa Suomessa uuden elimen
perustaminen tulisi veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi.
Tätä mieltä on esimerkiksi oikeuskansleri Jonkka.
-En tällä hetkellä näe tarvetta uuden elimen perustamiselle.
Nykyjärjestelmää uudistamalla pärjäämme hyvin, hän toteaa.
Ongelmana kuitenkin on, että poliisin toimien kyseenalaistaminen jää
pääosin asianomistajien oma-aloitteisuuden varaan. Suomessa poliisia ei
Viitasen mukaan juurikaan arvostella esimerkiksi rasistisesta tai
seksistisestä käyttäytymisestä.
Tästä ei voida silti tehdä suoria johtopäätöksiä, kuten tutkija itsekin
toteaa teksteissään.
Kuka vartioi vartijoitamme ?
Lähde: Viitanen, Marko (2007) Poliisin rikokset : Tutkimus suomalaisen
poliisirikoksen kuvasta.
https://oa.doria.fi/handle/10024/7261
Ei korppi toista silmään noki.” Vai nokkiiko? Pitäisikö sen nokkia?
Onko yhteiskunnalla sellainen poliisi kuin se ansaitsee?
Tutkimuksessa on herätetty kysymystä valvojien valvonnan vaikeudesta.
Tutkimusaineiston valossa poliisitoiminnan kyseenalaistaminen on
pääosin asianomistajien tai sellaiseksi ilmoittautuvien henkilöiden
varassa. Poliisimiehet eivät liikenteeseen liittyviä asioita lukuun
ottamatta kyseenalaista juurikaan omaa toimintaansa. Sama koskee myös
muita viranomaisia ja sivullisia (todistajia). Tutkimusaineiston
perusteella voidaan sanoa, että hyvin lievät ja vakavat tapaukset
tulevat kuitenkin ilmoitetuksi poliisin toimesta. Myös arvosteltavan
toiminnan luonne, kyseenalaistajan ja kyseenalaistettavan asema ja
erityisesti onko poliisimies haitannut poliisin tehtävien hoitamista
tai kyseenalaistanut poliisin auktoriteettia näyttäisivät olevan
merkityksellisiä seikkoja. Poliisin ja poliisitoiminnan
kyseenalaistajien näkemyksien voidaan myös sanoa olevan varsin kaukana
toisistaan. Sillä, että poliisitoiminta kyseenalaistettaisiin
laajemmalla rintamalla, ei kuitenkaan ole välttämättä toivottua
vaikutusta, vaan se voi korostaa poliisikulttuurin piirteistä
solidaarisuutta ja eristäytyneisyyttä.
Kaarinan poliisi tuhosi öljyhamppuviljelmän Piikkiössä
Lähde: Turun Sanomat 29.8.2007 Virkavalta ei luottanut
ennakkoilmoitukseen viljelmän laillisuudesta
Tatu Saarikko on viljellyt aikaisempinakin kesinä öljyhamppua
Piikkiössä, mutta vasta tänä kesänä poliisi tuli ja määräsi kasvit
tuhottaviksi. Jos sato olisi jäänyt, hän olisi käyttänyt varret
maanparannukseen ja ottanut siemenet talteen tulevia kylvöjä varten.
Kaarinan poliisi saapui 3. elokuuta Tampereella asuvan, mutta
Piikkiöstä kotoisin olevan Tatu Saarikon vanhempien luo tuhoamaan
takapihalla olevan öljyhamppuviljelmän.
Noin neljännesaarin kokoisella palstalla kasvoi Finola-hamppua, joka on
erityisesti siementen ja hamppuöljyn tuottamiseksi kasvatettava lajike.
Huumetta siitä ei voi valmistaa, sillä sen tetrahydrokannabinoli- eli
THC-pitoisuus on alle prosentin.
-Isä ne sitten veti viikatteella kumoon, poliisilla kun ei ollut omaa
viikatetta, Tatu Saarikko kertoo.
Saarikko on viljellyt öljyhamppua Piikkiössä jo kahtena aikaisempana
kesänä. Lisäksi hänellä on toinen pelto Tampereella. Jokaisesta
viljelmästä hän on varmuuden vuoksi ilmoittanut poliisille, sillä
tietää ihmisten helposti sekoittavan öljyhampun huumeeksi
kasvatettaviin hamppulajikkeisiin.
Tällä kertaa kolme viikkoa ilmoituksen tekemisen jälkeen poliisi
kuitenkin teki pikatestin muutamalle kasville, määräsi kasvit
tuhottavaksi ja vei leikatut hamput tutkittavaksi rikoslaboratorioon,
josta tulokset tulevat 1-2 kuukauden sisällä. Siihen asti Saarikkoa
epäillään huumausainerikoksesta.
Tausta herätti epäilykset
Poliisin äkkinäinen toiminta on saanut Saarikon ymmälleen, koska hän
katsoo toimineensa laillisesti. Toisaalta hän ymmärtää poliisin
epäluuloisuuden. Hamppulajikkeita on olemassa yli 400 ja niitä on
vaikea erottaa toisistaan silmämääräisen tarkastelun perusteella.
Saarikko myöntää käyttäneensä nuorempana kannabista. Saarikko on ollut
myös mukana järjestämässä hamppumarsseja Tampereella ja Turussa. Hän on
saanut sakot kannabiksen käytöstä, mutta rikosrekisteriä hänellä ei
ole.
Saarikko ei enää ole ajamassa huumehampun laillistamista.
Viljelyn motiivina Saarikolla on lajin kehitystyö, mielenkiinto
ekologista ja monipuolista kasvia kohtaan, hamppuun liittyvien
ennakkoluulojen kumoaminen ja se, että mies uskoo jonain päivänä
voivansa työllistää itsensä hampun viljelyllä.
Saarikko valmistui kaksi vuotta sitten ympäristönhoitajaksi ja teki
lopputyönsä hamppukasvin hyödyntämismahdollisuuksista.
Kaarinan rikospoliisiyksikön päällikkö, komisario Pekka Uotila pitää
viljelmän tuhoamista perusteltuna muun muassa Saarikon taustan huomioon
ottaen. Hänen mukaansa edes se, että Saarikko on ilmoittanut
viljelmästään poliisille tai se, että hamput ovat kasvaneet vanhempien
pihalla piikkiöläiselle omakotitaloalueella eivät todista mitään.
Uotilan mukaan palstalla tehty pikatesti on antanut lopullisen sinetin
tuhoamispäätökselle. Hän ei kerro tarkempia yksityiskohtia testin
teosta tai sen tuloksista. Hänen mukaansa pelto oli niitettävä
pikaisesti, koska olisi ollut liian suuri riski viedä vain muutama
kasvi tutkittavaksi ja antaa sadon kypsyä ja tulla korjatuksi.
Epäilyksiä herätti Uotilan mukaan myös se, että viljelyala oli pieni
eikä Tatu Saarikko ole niin sanottu virallinen toimija, jolle hampun
kasvatus olisi ammatti tai virallinen tutkimuskohde.
-Jos viljelyalaa olisi ollut kymmenen hehtaaria ja olisi ollut näyttöä
kaupallisesta arvosta, sitten asia olisi ollut aivan eri, Uotila sanoo.
Saarikko ei osaa arvioida viljelmän tuhoamisesta koitunutta
taloudellista vahinkoa, mutta harkitsee korvausvaatimuksen tekemistä
kunhan laboratoriotulokset ovat selvät.
-Lähinnä tässä kolmen vuoden työ muuttui tyhjäksi. Tämän vuoden sato
olisi ollut paras tähänastisista, Saarikko harmittelee.
Hukkuuko hamppu turhaan hysteriaan?
Kun kuulee jonkun kasvattavan hamppua, ensimmäinen mielikuva on
kieltämättä vaatekaappiin piilotettu huumeviljelmä.
Jos voisin tavata keskiaikaa elävän turkulaisen, mielikuvani herättäisi
varmasti hilpeyttä - silloin hamppu oli täällä vain hyötykasvi muiden
joukossa, eikä huumelajikkeista oltu kuultukaan. Huumemaine vahvistui
täällä vasta 1950-60-luvuilla, jolloin moni maa Yhdysvaltain johdolla
kielsi niin hyöty- kuin huumehampunkin kasvattamisen.
Nyt hyötyhampun viljelyä olisi aika herätellä uudelleen henkiin, mutta
hampulla on kohtuuton imago-ongelma.
Kannabiksen käytöstä sakot saaneen viljelijän epäilyn vielä jotenkin
ymmärtää, mutta on erikoista jos pienimuotoinen viljely on poliisista
jo lähtökohtaisesti arveluttavaa. Sekin kuulostaa oudolta, jos
kasvattajan pitää erikseen esittää suunnitelmat ja hinta-arviot
koeluontoisistakin viljelyksistä.
Kummastusta herättää myös pellon tuhoamisen puolustelu taloudellisen
vahingon pienuudella. Asian tärkeys ei ole sama asia kuin sen hinta,
eivätkä kaikki vahingot ole korvattavissa vain rahalla.
Öljykasvi vai huumekannabis?
Lähde: Iltalehti 3.9.2007
Poliisi tuhosi Tatu Saarikon öljyhamppuviljelmän huume-epäilyn vuoksi.
Ympäristönhoitajaksi kouluttautunut Tatu Saarikko teki lopputyönsä
hampun hyötykäytöstä. Hänen viljelemästään Finola-lajikkeesta ei voi
tehdä huumetta.
Kaarinan poliisi tuhosi 3. elokuuta neljännesaarin kokoisen Cannabis
sativa -viljelmän, joka sijaitsi piikkiöläisen omakotitalon
takapihalla. Kasvia kasvatetaan yleisimmin huumausaineeksi, mutta tällä
kertaa viljelmän omistaja, Tatu Saarikko vakuuttaa poliisin tehneen
virheen.
-Olen kasvattanut Finola-hamppua vanhempieni talon takapihalla jo
kolmen vuoden ajan. Finola on öljykasvi, josta ei voi edes tehdä
huumetta. Sen tetrahydrokannabinoli- eli THC-pitoisuus on niin
alhainen, ympäristönhoitajaksi kouluttautunut Saarikko sanoo.
Saarikko on joka kesä ilmoittanut poliisille kasvattavansa Finolaa
Piikkiössä kokeilumielessä. Kasvista lopputyönsä tehnyt mies toivoo,
että voisi jonain päivänä saada elantonsa hampun hyötykäytöstä. Finola
on Kuopion yliopistossa kehitetty hamppulajike, jonka käyttöä on
tutkittu muun muassa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa.
-Ilmoitin tänä vuonna poliisille kasveista kolme viikkoa ennen niiden
tuhoamista. Minulle ei ole kerrottu mitään syytä sille, miksi kasvit
tultiin tuhoamaan juuri tänä vuonna.
Saarikko myöntää käyttäneensä nuorempana kannabista ja osallistuneensa
hamppumarssien järjestämiseen Tampereella ja Turussa. Nykyään hänen
intressinsä hamppua kohtaan ovat ammatilliset ja ekologiset ja hän
tekee yhteistyötä erään hamppua kasvattavan maanviljelijän kanssa.
-Teen tätä puhtaalla omalla tunnolla, sillä tiedän sataprosenttisen
varmasti hamppupeltoni olleen täysin laillista Finolaa. En kai minä
olisi sekoittanut omia vanhempianikin laittomiin puuhiin laittamalla
huumehamppua heidän takapihalleen, Saarikko hämmästelee.
Saarikolla on toinen Finola-viljelmä kotikaupunkinsa Tampereen
siirtomaapuutarhassa. Hän kertoi poliisille siitäkin avoimesti, mutta
kasveihin ei ole koskettu.
-Ymmärrän poliisien työtä, eikä lajikkeiden erottaminen ole helppoa.
Tässä kuitenkin tuhottiin kolmen vuoden työni.
Onko hampusta hyötykasviksi?
Kyllä 92%
Ei 8%
Ääniä 2844
Alkoholi aiheutti 6 000 kuolemaa vuonna 2005
Lähde: Helsingin Sanomat 30.8.2007
Alkoholin liiallinen juominen aiheutti 2005 noin 6 000 yli
30-vuotiaiden suomalaisten kuolemaa eli joka kahdeksannen kaikista
kuolemista, arvioi Kansanterveyslaitoksen (KTL) tutkijaryhmä, jonka
varsinainen raportti alkoholin ja tupakan aiheuttamasta kuolleisuudesta
valmistuu syksyllä.
Ennakkotietoja kertoi KTL:n pääjohtaja Pekka Puska torstaina
Helsingissä.
Työryhmä arvioi vuoden 2000 tietojen perusteella, että vuosittain
voitaisiin välttää jopa 5 000 kuolemaa, jos alkoholin suurkuluttajat
vähentäisivät juomistaan vähän käyttävien tasolle. Kolme neljäsosaa
olisi miesten ja yksi neljännes naisten kuolemia. Runsaan käytön rajana
on miehillä kuusi annosta kerralla ja naisilla neljä.
KTL:n tutkijoiden mukaan mittava kuolleisuus on vain pieni osa ihmisten
hyvinvointiin vaikuttavista alkoholin haitoista. Lisäksi alkoholin
suurkulutus aiheuttaa työkyvyttömyyttä, sairauksia, terveyspalvelujen
käyttöä ja sosiaalisia ongelmia.
Alkoholin aiheuttamat kuolemat johtuvat yleisimmin
alkoholimyrkytyksistä, tapaturmista ja maksakirroosista. Lisäksi runsas
alkoholin käyttö lisää sydän- ja verisuonitautien sekä eräiden syöpien
sairastuvuutta ja kuolleisuutta.
Alkoholin kulutus lisääntyi merkittävästi jaksolla 2000–2005.
Aikaisemmin tutkijat laskivat, että alkoholi aiheuttaisi kymmenen
prosenttia kaikista kuolemista. Nyt he ovat lisänneet arviotaan.
Määrällisesti luku on kasvanut 5 000:sta 6 000:een. Laskelmassa ovat
mukana yli 30-vuotiaat.
Alle 30-vuotiaita kuolee alkoholin juomisen seurauksena vuosittain
200–300, erikoistutkija Tuija Martelin KTL:sta toteaa.
Poliisi paljasti laajan huumeliigan Kotkassa
Lähde: Helsingin Sanomat 27.8.2007
Poliisi on saanut kiinni rikollisryhmän, joka on tuottanut ja
välittänyt huomattavia määriä huumausaineita pääkaupunkiseudulle ja
Kymenlaaksoon.
Määrät ovat niin suuria, että poliisi uskoo Kymenlaakson huumetilanteen
kohentuneen. Poliisin mukaan huumeiden saanti alueella on vaikeutunut
ja esimerkiksi Kotkan meripäivillä huumausainerikoksia tuli ilmi
vähemmän kuin edellisinä vuosina.
Rikoksen päätekijöiksi epäillyt ovat kotoisin Kotkasta. He ovat olleet
vangittuna koko esitutkinnan ajan.
Tutkinnan aikana on löydetty useita kiloja amfetamiinia, tuhansia
tabletteja ekstaasia ja yli kymmenen kiloa hasista. Poliisi on
takavarikoinut myös huomattavia summia käteistä rahaa sekä muuta
arvokasta omaisuutta.
Rikosvyyhdin esitutkinta on saatu valmiiksi alkukesästä ja asia on nyt
syyteharkinnassa. Asiaa käsitellään Kotkan käräjäoikeudessa
alkusyksystä.
Poliisin mukaan liigan jäljille päästiin yhteistyön avulla.
Keskusrikospoliisin Kouvolan yksikön ja Lappeenrannan kihlakunnan
poliisilaitoksen Kaakkois-Suomen alueellisen tutkintayksikön
henkilöstöstä koottu tutkintaryhmä selvitti asiaa yhdessä muiden alueen
paikallispoliisin yksiköiden sekä liikkuvan poliisin kanssa.
Tupakkayhtiöt manipuloivat todistajia Suomen tupakkajutussa
Lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2007
Väitöskirjan tarkemmat tiedot:
http://acta.uta.fi/teos.phtml?10973
Kansainväliset tupakkayhtiöt panostivat merkittäviä rahasummia ja
pyrkivät manipuloimaan todistajalausuntoja Suomessa vuosina 1988–2001
tupakkateollisuutta vastaan käydyssä tuotevastuuoikeudenkäynnissä.
Suomen tapaus oli ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolella käyty
oikeudenkäynti, jossa pitkään tupakoineet vaativat yhtiöiltä korvauksia
sairauksistaan. Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen vuonna
2001, ja vapautti tupakkayhtiöt korvausvastuusta.
"Tupakkateollisuus piti Suomen tupakkajuttua globaalina uhkana. Yhtiöt
pelkäsivät tapauksen aiheuttavan lumivyöry-efektin Euroopassa, jos
Suomessa olisi käynyt toisin", kertoo tupakkateollisuuden
vaikuttamisstrategioista perjantaina Tampereella väitellyt Heikki
Hiilamo.
Hiilamon kansanterveystieteen alan väitöskirjasta selviää, että
tupakkateollisuus loi tutkimusrahoituskäytännöllään
asiantuntijaverkoston, joka oli valmis todistamaan tupakkayhtiöiden
puolesta.
Tupakkateollisuuden 45 lääketieteellisestä asiantuntijatodistajasta 33
sai tupakkateollisuudelta tutkimusrahoitusta ennen tai jälkeen
oikeudenkäynnin. Asiantuntijatodistajista kaksi oli suomalaisia ja
suurin osa yhdysvaltalaisia.
Asiantuntijoiden avulla yhtiöt kiistivät tupakan terveyshaitat
kiistattomista todisteista huolimatta, mikä tosin on Hiilamon mukaan
horjuttanut tupakkateollisuuden uskottavuutta oikeuden päätöksestä
huolimatta.
"Tupakan haittojen kieltäminen ja vähättely meni kauan läpi. Se
osoittaa, että sekä tiede, tuomioistuin että suuri yleisö ovat olleet
alttiita manipuloinnille."
Hiilamon tutkimus on Suomessa uraauurtava. Tutkimuksen aineistona
käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa tupakkayhtiöiden omia
dokumentteja, jotka määrättiin Yhdysvalloissa julkisiksi vuonna 1998.
Hiilamon mukaan aiheen kannalta todella merkittäviä dokumentteja oli
"muutama tuhat", mutta Suomi mainittiin yhteensä 60000 asiakirjassa.
Väitöskirjan tiedot:
Heikki Hiilamo (2007) The Fear of Losing out - Tobacco Industry
Strategies in Finland 1975-2001. Tampere University Press. Sarja Acta
Universitatis Tamperensis; 1229. ISBN 978-951-44-6937-4.
Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 617.
Verkkojulkaisun ISBN978-951-44-6938-1
Tiivistelmä:
Tutkimus analysoi tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategioita Suomessa
vuodesta 1975 vuoteen 2001. Pääasiallisena aineistona käytettiin
tupakkateollisuuden sisäisiä asiakirjoja. Tutkimus keskittyi
tupakkasääntelyyn mukaan lukien tuotevastuuoikeudenkäynti
(tupakkajuttu) tupakkateollisuutta vastaan vuosina 1988-2001.
Oikeudenkäynnin tupakkapoliittisia vaikutuksia arvioitiin muun muassa
tutkimalla eri tupakkayhtiöiden rooleja ja vaikutusvaltaa
tupakkajutussa.
Suomen tupakkajuttua tarkasteltiin lisäksi analysoimalla mahdollisia
yhteyksiä tupakkateollisuuden tieteellisten strategioiden ja sen
oikeudellisen puolustuksen välillä. Tutkimus selvitti myös sitä, miten
tupakkayhtiöt ovat pyrkineet vaikuttamaan tupakkasääntelyyn Suomessa.
Tärkein kysymys oli: onnistuivatko tupakkayhtiöt löytämään strategian
tupakkasääntelyn horjuttamiseksi Suomessa? Lopuksi tutkimus selvitti
tupakkateollisuuden sisäisten asiakirjojen pätevyyttä analysoimalla
antaako tupakkateollisuuden lobbarin oman arkiston tiedot aiheen
muuttaa tai täydentää aikaisempia raportteja tupakkateollisuuden
manipulointiyrityksistä Suomessa.
Tutkimus osoitti, että kansainväliset tupakkayhtiöt pitivät Suomen
tuotevastuuoikeudenkäyntiä globaalina uhkana. Yhtiöt yrittivät
kuitenkin vähätellä Suomen oikeusjutun merkitystä esittämälllä sen
paikallisena riitana, jolla ei ole kansainvälisiä yhteyksiä.
Valmistautuminen oikeudenkäynteihin tapahtui työryhmissä, jotka
kokosivat yhtiöiden sisäiset ja ulkoiset voimavarat. Niillä oli
ratkaiseva merkitys puolustuksessa. Puolustus Suomessa haluttiin
rakentaa samojen periaatteiden varaan kuin Yhdysvalloissa. Samojen
argumenttien, käsitteiden (esimerkiksi erityisen ja yleisen
syy-yhteyden tulkinnan) ja samojen kuvausten lisäksi osa todistajista
oli samoja kuin Yhdysvalloissa. Oikeudenkäynti osoitti
tupakkateollisuuden salanneen tuotteidensa terveyshaitat kiistattomista
tieteellisistä todisteista huolimatta. Edelleen oikeudenkäynti osoitti,
että tupakkayhtiöt yhä kiistivät terveyshaitat. Tupakkayhtiöiden
kannanotot horjuttivat sen uskottavuutta sosiaalisena toimijana ja
heikensivät niiden mahdollisuuksia vaikuttaa tupakkapolitiikkaan.
Tulokset todistivat, että tutkimusrahoituksen myöntäminen oli
läheisessä yhteydessä todistajien hankkimiseen
tuotevastuuoikeudenkäynnissä. Tutkimusrahoituksen avulla
tupakkateollisuus oli luonut asiantuntijaverkoston, johon kuuluvat
lääketieteen tutkijat olivat valmiita todistamaan tupakkkateollisuuden
puolesta tai suosittelemaan muita todistajia. 45:sta
tupakkateollisuuden lääketieteellisistä asiantuntijatodistajasta 33 oli
saanut tupakkateollisuudelta tutkimusrahoitusta ennen tai jälkeen
todistamisen. 19 heistä oli työskennellyt tupakakkateollisuuden
konsultteina. Vanhemmat teollisuuden kutsumista asiantuntijoista
todistivat sellaisen tieteellisen kiistan olemassaolosta, jota he itse
olivat olleet luomassa. Helsingissä todistaneet asiantuntijat
vähättelivät yhteyksiään tupakkateollisuuteen. Tupakkateollisuus
palkitsi ainakin osaa asiantuntijoista yli todistamiseen ja siihen
valmistautumiseen käytetyn ajan. Tämä on voinut vaikuttaa
todistajalausuntojen sisältöön.
Tupakka-asiakirjat viittaavat siihen, että Suomi oli tupakkayhtiöiden
erityisen kiinnostuksen kohteena Suomen pitkäaikaisen tupakkasääntelyn
vuoksi. Asiakirjat osoittivat, että tupakkayhtiöt pyrkivät Suomessakin
ohjaamaan keskustelun pois tupakan haitallisuudesta ja torjumaan
tupakkalainsäädännön. Tupakkateollisuuden vaikuttamisstrategiat
onnistuivat viivyttämään tupakkalainsäädännön kehittämistä ja
toimeenpanoa Suomessa. Tupakkateollisuus onnistui myös torjumaan
ryhmäkannelainsäädännön sekä hidastamaan ravintoloiden
tupakointikieltoja.
Tupakka-asiakirjat sisältävät ensikäden tietoja tupakkateollisuuden
strategioista ja niiden toimeenpanosta. Asiakirjat eivät kuitenkaan
aina tarjoa tarkkoja tietoja strategioiden tuloksista. Siksi
asiakirjoissa on puutteita, jos yksin niitä käytetään tapahtumien kulun
kuvaamiseen. Tupakkateollisuuden lobbarina toimineen henkilön
yksityisen arkiston tietojen vertaaminen julkisesti saatavilla oleviin
tupakka-asiakirjoihin osoitti, että Suomea koskevat tupakka-asiakirjat
antavat yleisellä tasolla kattavan kuvan tupakkateollisuuden
strategioista myös niinkin pienestä markkina-alueesta kuin Suomesta.
Lancetin tiedot kannabishaitoista eivät yllätä suomalaisia
asiantuntijoita
Lähde: Suomen lääkärilehti 23.08.2007
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/
news_id=5003/news_db=web_lehti2006/type=1
Päihdepoliitikot ja -tutkijat eivät yllättyneet kannabiksen ja
psykoosin yhteyksistä. Päihdelääkärit ovat sen sijaan huolissaan, että
kannabiksen käyttäjän psykoosi luokitellaan aivan liian helposti ”vain”
kannabispsykoosiksi. Kuka ottaisi kokonaisvastuun psyykkisesti
sairaasta ihmisestä, jolla on huumeongelma? Päihdehuollon ja
psykiatrian työnjako takkuaa Suomessa yhä.
– Ihmettelen mikä tässä Lancetin analyysissä on uutta. Myös Independent
muutti aiempaa käsitystään alkuvuodesta. Meille alan ihmisille
kannabiksen ja mielenterveysongelmien kytkös on ollut selvä jo vuosia,
kuittaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tapani
Sarvanti Lancetin viimekuisen uutisen kannabiksen terveysriskeistä.
Lancet julkaisi heinäkuussa metakatsausartikkelin sekä sitä
kommentoivan pääkirjoituksen. Niiden viesti kuului: kannabiksen
käytöllä on aiemmin luultua voimakkaampi ja selvempi yhteys
psykooseihin.
Erityisesti uusi tieto oli se, että hyvin satunnaisella ja
yksittäisellä kannabiksen käytöllä havaittiin selvästi suurentunut
riskiyhteys psykooseihin.
Sekä Sarvannin että muiden huumausainepolitiikan tuntijoiden ja
toteuttajien näkemykset Lancet-artikkelin vaikutuksista voi puolestaan
kiteyttää näin: ei ole tarvetta kiristää suhtautumista kannabikseen
Suomessa.
Uusi meta-analyysi sai Lancetin pyörtämään liberaalin kannabiskantansa
vuodelta 1995. Lisäksi Britanniassa harkitaan nyt kannabiksen
luokittamista takaisin huumeiden B-luokkaan, josta huume tiputtiin
lievempään C-luokkaan vuonna 2004. Luokitus perustuu huumeen
vaarallisuuteen ja sitä kautta määritellään myös kannabiksen käytön
rangaistavuus.
”Mikä tässä on uutta?”
Suomessa huumausainepolitiikka kulkee Stakesin erikoistutkija Tuukka
Tammen mukaan kahdella raiteella: kansanterveyden ja rikoskontrollin
tavoitteet elävät melko harmonisesti rinnakkain.
Sarvanti pitää Suomen huumausainepolitiikan nykyisiä kannabislinjauksia
täysin riittävinä ja vetoaa muun muassa juuri Tammen tutkimukseen.
– Suomalainen huumausainepolitiikka on onnistunut hirveän hyvin. Meillä
on ollut tiukka asenne huumeiden käyttöön ylipäätään, eikä sitä voida
enää tiukentaa, Sarvanti sanoo.
Sarvannin mielestä Lancet-tutkimuksen valistuksellinen anti tulee toki
viedä kentälle, etenkin kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten tietoon.
Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen näkee, että Lancetin
artikkeli kytkeytyy ensisijaisesti keskusteluun Britanniassa juuri
kolmen vuoden takaisen lievennysluokituksen takia. Siellä artikkelilla
on todennäköisesti suurimmat seurausvaikutukset, ja tutkimusta tullaan
arvioimaan tarkasti ja myös kriittisesti.
”Tärkeä viesti”
Suomalaiseen päihdelääketieteen piirissä Lancetin artikkelia pidetään
tervetulleena lisänä, joka vahvistaa sekä aiempaa tutkimustietoa että
kliinistä näppituntumaa.
– Australialaiset, uusiseelantilaiset ja ruotsalaiset tutkijat ovat
saaneet samansuuntaisia tuloksia kuin Lancetin meta-analyysi.
Kannabista on pidetty suhteellisen harmittomana huumeena, mutta
väestötason tutkimukset paljastavat enemmän tai vähemmän vakavia
mielenterveyshäiriöitä. On hienoa, että nämä vaikutukset on nyt
summattu, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri, pitkän linjan
päihdelääkäri Pekka Heinälä.
Kiinnostavinta antia Heinälän mukaan on tarkentunut tieto jo vähäisen
ja satunnaisen kannabiskäytön terveysriskeistä.
– Se on ehdottomasti tärkeä viesti, joka tulee saattaa myös esimerkiksi
kouluterveyshuollon ja vanhempien tietoon.
Heinälän mielestä terveydenhuoltojärjestelmä on aliarvioinut kannabista
Suomessa. Akuutin ja näkyvimmän ongelman on aiheuttanut kovien
huumeiden, kuten opiaattien ja stimulanttien käyttö. Kannabis on jäänyt
näiden varjoon niin hoidoissa kuin julkisessa keskustelussa. Heinälän
mukaan yhdestä esimerkistä käy huumeriippuvaisten Käypä hoito
-suositus, jossa kannabis käsitellään melko lakonisesti.
– Hoitojärjestelmämme on tietyllä lailla suhtautunut kannabikseen niin
kuin se ei olisi mitään, Heinälä pohtii ja valaisee väitettään
rinnastusesimerkin avulla:
– Vähän samoin vähätellään tupakan merkitystä. Jos ajatellaan
terveyshaittoja, niin tupakasta tulee ruumiita. Kannabiksesta ei
todennäköisesti seuraa ruumiita, vaan mielenterveysraunioita.
Sokeudumme tietyissä kysymyksissä, esimerkiksi kannabiksessa, koska sen
käyttö on päihdepotilailla niin yleistä.
Huumepolitiikka elää murrosvaihetta
Suomessa ei juuri ole pohdittu saati toteutettu kannabispotilaiden
hoitoja ja palveluja omana erityiskysymyksenään, toisin kuin
esimerkiksi Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa. Tosin näissä maissa
kannabiksen ongelmakäyttö on aivan eri luokkaa kuin Suomessa.
Kun kovat huumeet kymmenkunta vuotta sitten tulivat ryminällä,
viranomaiset ja terveydenhuolto olivat valmistautumattomia.
– Oli pakko kiinnittää huomiota akuuttien palvelujen hoitamiseen. Nyt
seuraava askel olisi kehittää myös kannabiksen ongelmakäyttäjien
palveluja, Hakkarainen sanoo.
Pekka Heinälän korviin on kantautunut lääkärikollegoiden huolestuttavia
viestejä niin kannabiksesta kuin muista huumeista. Esimerkiksi
Helsingissä huumeet ovat enenevissä määrin arkea myös
yleispsykiatriassa.
Kannabiksen kotikasvatus yleistynyt
Lähde: Kaleva 8.8.2007
Korkea hinta ei enää ole este nuorten tai nuorten aikuisten
huumekokeiluille. Kannabiksen kotikasvatus on yleistä, joten suurin osa
käyttäjistä saa ruohonsa ilmaiseksi joko ystäviltään tai oman
lämpölamppunsa alta.
"Keskenkasvuiset pyrkivät kasvattamaan marihuanansa jopa kesällä
ulkona. Eihän ulkona kasvattamisesta mitään tule, mutta siitä se
lähtee", toteaa Oulun poliisin huumerikostutkija Jukka Oikarinen.
Viranomaisten tilastotiedot ja todellisuus huumeiden käytön
yleisyydestä ovat ristiriidassa keskenään.
Suurin osa huumausainerikoksista on piilorikollisuutta, eli poliisin
tietoon tulevat ja tilastoimat tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.
Huumemyönteisyys lisääntynyt
Vaikka tilastot näyttävät nuorten ja nuorten aikuisten huumausaineiden
käytön tasaantuneen tai jopa vähentyneen viime vuosina, Oikarisen
mukaan kannabiksen käyttö on selvästi lisääntynyt.
Oulun Nuorten päihdeasema Redi64:stä kerrotaan, että nuoret hakeutuvat
hoitoon niin alkoholin kuin huumeiden käytön vuoksi edellisvuosia
useammin.
Oulun Nuorten päihdeasema Redi64:n ohjaaja Johanna Huttula on
huolestunut nuorten kannabismyönteisyydestä.
"Kannabiksen käyttökynnys on laskenut ja kokeilukäyttö lisääntynyt.
Nuoret ajattelevat, ettei kannabis ei huume ja että se on
terveellisempää kuin alkoholi. Huumeita kokeilevat yläasteikäiset eivät
vielä ymmärrä, miten kannabis vaikuttaa elämän eri alueisiin."
"Muuten alaikäisten huumeiden käyttö ei ole lisääntynyt
räjähdysmäisesti. Suurin hoitoon hakeutuvista ikäryhmistä on 21-24
-vuotiaat, jotka ovat aloittaneet päihteiden käytön ensin alkoholilla,
siirtyneet kannabiksen kautta lääkkeisiin ja lopulta huumeiden
suonensisäiseen käyttöön. Meidän sesonkiaikamme alkaa syksyllä, kun
nuoret hakeutuvat hoitoon kesän rientojen jälkeen koulujen alkaessa."
Päihdeasema Redi64:än hakeutuu hoitoon vuosittain noin 500 alle
29-vuotiasta nuorta. Karkeasti arvioituna 60 prosenttia heistä tulee
asemalle alkoholin käytön sekä 40 prosenttia huumeiden, lääkkeiden ja
sekakäytön vuoksi.
Opiaatteihin tulee varautua etukäteen
Britanniassa kannabiksen laillistamista kannattavat tahot ovat
menettäneet tärkeän äänenkannattajansa. Sosiaali- ja terveysministeriön
neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti kertoo, että brittiläinen
laatulehti Independent luopui kannabismyönteisestä näkökulmastaan
vuoden alussa.
Syynä mielipiteen muutokseen olivat lehden saamat tiedot kannabiksen
haitallisista terveysvaikutuksista.
Suomen hallitusta EU:ssa ja YK:ssa edustava Sarvanti on huolestunut
opiaattien leviämisestä Afganistanista Eurooppaan.
"Opiaattien käyttö ei ole vielä Suomessa yleistä, mutta ne ovat
leviämässä yhä laajemmalle Eurooppaan."
Afganistanissa tuotetaan 90 prosenttia maailman opiaateista. "YK
yrittää tuhota Afganistanin oopiumipeltoja ja tukea muuta viljelyä.
Eräät kansainväliset vapaaehtoisjärjestöt ovat pohtineet
mahdollisuutta, että YK ostaisi koko Afganistanin oopiumisadon ja
teettäisi siitä köyhille maille kipulääkkeitä. Tämä on kuitenkin
poliittisesti mahdotonta eikä maailmassa ole niin suurta tarvetta
kipulääkkeille."
Kannabiksen käyttö eurooppalaistuu
Kannabista jo vuosien ajan satunnaisesti käyttänyt Mikko ei ole enää
vuosiin maksanut ruohostaan mitään.
"Kannabiksen kotikasvatus on niin yleistä, ettei kukaan pyydä
marihuanasta maksua. Aina jollakulla kaveriporukasta on ylimääräistä
kannabista. Ennemminkin kotikasvattajat ovat vain tyytyväisiä, jos
pääsevät ylimääräisestä eroon. Syynä tähän on kiinnijäämisen uhka."
25-vuotiaan Mikon mielestä kannabiksen käyttö on muuttunut Suomessa
eurooppalaisemmaksi, eli kannabiksen polttamisessa ei enää ole mitään
erikoista tai jännittävää.
"Kannabista voi pyytää kaverilta niin kuin olutta: "heitä bisse, heitä
sätkä". Kannabiksen polttaminen on yhtä yleistä kuin oluen juonti."
Myös asenne kannabiksen polttamista kohtaan on Mikon mielestä
vapautunut.
"Ennen oli yleistä, että joku kielsi satunnaisen polttelunsa. Nykyään
salailuun ei ole enää syytä, vaan polttelijat myöntävät toisilleen
auliisti, jos käyttävät kannabista silloin tällöin."
Poliisi löysi huumeviljelmän Lappeenrannasta
Lähde: Iltalehti 21.8.2007
Lappeenrannan poliisi on paljastanut yli 50 huumekasvin viljelmän
Joutsenon Rauhan alueella Etelä-Karjalassa.
Poliisi otti viime viikon lopulla hamppuviljelmää niittämässä olleen
miehen kiinni.
Rikoskomisario Antti Vilkko kertoo, että poliisi on tehnyt useita
kiinniottoja tapaukseen liittyen. Metsään perustetun kannabis- ja
marihuanaviljelmän kasvit ehtivät kasvaa puolesta metristä metrin
mittaisiksi.
- Joutsenossa asuva mies yhdistettiin loppuviikolla juttuun, joka on
ollut seurannassa heinäkuun 20. päivästä alkaen, tutkinnanjohtajana
toimiva Vilkko kertoo.
Multasäkkeihin istutettujen huumekasvien rahallinen arvo selviää
laboratoriotutkimuksissa.
Huumejutun päätekijälle kolme vuotta vankeutta
Lähde: Helsingin Sanomat 10.8.2007
Kuopion käräjäoikeus tuomitsi perjantaina laajahkon huumejutun
päätekijän kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Kuopiolainen Juha Pekka Kling,
42, sai tuomion kahdesta törkeästä huumausainerikoksesta.
Tuomion mukaan Kling järjesti pääkaupunkiseudulta Kuopioon myytäväksi
yhdeksän kiloa hasista. Lisäksi hän myi parisataa grammaa amfetamiinia.
Huumeiden jakeluportaassa ollut 29-vuotias kuopiolaismies tuomittiin
kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen. 31-vuotias kuopiolaismies sai
puolitoista vuotta ehdollista ja 38-vuotias varkautelaismies vuoden
ehdotonta vankeutta.
Rikokset tapahtuivat viime vuonna. Päätekijä on aiemminkin tuomittu
vankeuteen isoista hasiskaupoista.
Kieltolaki ei auta huumeongelmaista
Lähde: Helsingin Sanomat 7.8.2007
Huumeiden käyttäjien rankaisusta on enemmän haittaa kuin hyötyä,
kirjoittaa Tuukka Tammi.
Suomessa huumeiden käyttö on lailla kielletty. Siksi se tarkoittaa
automaattista osallisuutta rikollisissa alakulttuureissa. Arviolta 450
000 suomalaista on joskus elämänsä aikana rikkonut lakia kokeilemalla
jotain huumausainetta, lähinnä kannabista.
Vaikka alkoholin ja nykyisten laittomien päihteiden käyttö eroavat
suuresti niin historiallisesti kuin kulttuurisestikin, huumekieltolaki
aiheuttaa samanlaisia haittoja kuin alkoholikieltolaki aikoinaan.
Huumekieltolain haitat ovat vielä kärjistyneempiä, koska huumekauppa
kytkeytyy kovaan ja järjestäytyneeseen kansainväliseen
monialarikollisuuteen. Huumeiden käyttäjät eivät myöskään saa osakseen
sitä puoliavointa sosiaalista hyväksyntää kuin alkoholin käyttäjät
alkoholikieltolain aikana.
Huumeiden käyttö lisääntyi Suomessa nopeasti 1990-luvulla: kannabista
kokeilleiden määrä kaksinkertaistui, amfetamiinin ja ekstaasin käyttö
lisääntyi suhteellisesti tätäkin enemmän, ja lisäksi Suomeen syntyi
opiaattien käyttäjien alakulttuuri.
Uudet ongelmat, kuten käyttäjien virustartunnat ja yliannostuskuolemat,
painostivat muotoilemaan huumepolitiikkaa uudelleen. Tiukka
kontrollipolitiikka sai haastajaksi muun muassa Keski-Euroopassa
omaksutun haittojen vähentämisen politiikan. Siinä on toissijaista
puuttua huumeiden käyttöön, jos haittoja saadaan ehkäistyä muilla
keinoin.
1990-luvun lopulla huumepolitiikasta keskusteltiin ajoittain
kiivaastikin. Kontrollipolitiikan ja aluksi sallivaksi mielletyn
haittojen vähentämisen välinen jännite laantui 2000-luvulla kahden
raiteen konsensuspolitiikaksi, jossa kansanterveyden ja rikoskontrollin
tavoitteet elävät rinta rinnan.
Suomessa haittojen vähentäminen löi läpi kansanterveydellisenä
näkökulmana: huumeisiin liittyviä terveyshaittoja ja -riskejä pyrittiin
vähentämään muun muassa vaihtamalla neuloja ja ruiskuja puhtaisiin ja
tarjoamalla lääkekorvaushoitoja opiaattien käyttäjille. Ensisijaisesti
oltiin huolissaan ruiskujen ja neulojen välityksellä tarttuvien
virusten, erityisesti hivin, leviämisestä valtaväestöön.
Haittojen vähentämisen laajempia, ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen
tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ei 1990-luvun keskustelussa juuri
tuotu esiin. Huumeiden täyskielto eli huumekieltolaki aiheuttaa
itsessään ongelmia. Rangaistukset ja viranomaisjärjestelmiin jäävä
tieto yksilön huumeiden käytöstä syventävät käyttäjien syrjäytymistä
erityisesti työmarkkinoilta.
Laittomilla markkinoilla leviävät päihteet ovat epäpuhtaita, julkiselta
katseelta piilossa tapahtuvan käytön tapoihin ei voida vaikuttaa
senkään vertaa kuin laillisten päihteiden käyttöön, ja käyttäjät
joutuvat asioimaan ammattirikollisten kanssa päihteitä hankkiakseen.
Kontrollin haitoista puhuttiin Suomessakin vielä 1960-70-lukujen
kriminaalipolitiikassa, ja tuolloin ainakin periaatteessa vältettiin
kohdistamasta kontrollia vähemmistöihin, jotka usein jo ennestään
olivat heikossa asemassa.
Kun vuoden 1969 huumausainekomitea päätyi ehdottamaan huumausaineiden
käytön kriminalisointia, komitean jäsen Kettil Bruun jätti mietintöön
eriävän mielipiteensä koska ennakoi tämän monin tavoin vaikeuttavan
käyttäjän elämää. Vaihtoehtona olisi ollut jättää käyttö
kriminalisoinnin ulkopuolelle.
1990-luvulla ajatus vähemmistöjen suojelusta oli korvautunut enemmistön
terveyden ja turvallisuudentunteen suojelulla.
Arviolta 5-10 prosenttia laittomia päihteitä kokeilleista ajautuu
päihdeongelmiin. Heille huumeongelmat ovat tyypillisesti vain osa
pitkään kehittynyttä monimutkaista ongelmavyyhtiä: fyysistä, psyykkistä
ja sosiaalista huonovointisuutta, karuja taustoja ja
tulevaisuudennäkymiä.
Vähemmistöjen suojelun ja haittojen vähentämisen nimissä olisi syytä
jättää ainakin päihdeongelmaiset ilman rikosoikeudellista seuraamusta
pelkästä huumeiden käytöstä. Heidän rankaisemisestaan on enemmän
haittaa kuin hyötyä.
Tuukka Tammi (2007) Medicalising Prohibition. Harm Reduction in Finnish
and International Drug Policy. Stakes : Helsinki 2007. Series number
161. ISBN 978-951-33-1179-7; ISSN 1236-0732
http://www.stakes.fi/EN/Julkaisut/Kirjakauppa/
bookshop_research_reports/t161_en.htm?Description=abstract
Hakkarainen, Pekka & Tuukka Tammi & Christoffer Tigerstedt (2007): Two
Tracks Drug Policy - Normalisation of the Drug Problem in Finland.
Drugs, Education, Prevention & Policy. (In review process)
Tammi, Tuukka & Hurme, Toivo (2007): How the harm reduction movement
contrasts itself against punitive prohibition. International Journal of
Drug Policy. Volume 18, Issue 2, March 2007, Pages 84-87
First Annual Conference of the International Society for the Study of
Drug Policy, ISSDP March 22-23, 2007, Oslo, Norway.
http://www.nad.fi/ISSDP/conference_programme.pdf
Huumeparonien ystävät
Lähde: Iltalehti 4.8.2007, Aarno Laitisen kolumni
Meilahden sairaalaan tuli tiukka "tupakkalaki" 90-luvulla. "Lain" sääti
johtaja, ylilääkäri Jorma Palo, joka kielsi tupakoinnin auloissa ja
jopa tupakan myynnin keskussairaalan kioskissa.
Seuraus oli, että tupakoitsijat siirtyivät ulos. Tupakan ostajat
vaeltelivat pyjamassa pakkasessa Meilahden kujilla etsimässä R-kioskia,
jonne niuhoprofessori Palon tupakanmyynnin kielto ei yltänyt. Muiden
vaivojensa lisäksi potilaat saivat vilustumistauteja.
Sairaalan kellariin perustettiin tunkkainen tupakkahuone. Ei kestänyt
kauan, kun sairaalan turvallisuuspäällikkö tuli kertomaan
sairaalajohtajalle, että tupakkahuoneessa myydään viinaa, huumeita ja
naisia.
Kävi kuten kieltolakeja säädettäessä käy; alkuperäinen ongelma ei
katoa, mutta sen rinnalle tulee kolme vielä pahempaa ongelmaa.
Hamppumarssit 2007 Suomessa
- Tietoja
- Julkaistu: 23.05.2007 23.05.2007
- Osumat: 9636 9636
GMM 2007 Suomessa
Protestmarsch mot hampförbud
Lähde: Jakobstadstidning 3.5.2007
Den 5 maj ordnas hampmarscher i hela världen för att demonstrera mot förbudet att odla hampa. I Jakobstad ordnas marschen för första gången.
Markus Grundvall är en av initiativtagarna till marschen och räknar med ett trettiotal deltagare.
-Det här gör vi för att få till stånd en lagändring. Hampan är en växt som inte enbart används i rekreationssyfte, den har till exempel också en medicinsk betydelse, säger han.
Bakom initiativet till demonstrationen i Jakobstad står den nybildade föreningen Kulturväxternas vänner, som har ett tiotal medlemmar.
Demonstrationen startar från torget klockan 14 på lördag. Därifrån tågar deltagarna ner till Forumhuset och vidare till gågatan och skolparken.
Hampmarscher hålls vid samma tidpunkt också i Helsingfors, Åbo, Tammerfors, Jyväskylä och i Uleåborg.
I hela världen deltar 233 städer i demonstrationer för legalisering av hampodling.
Hampa: Demonstranter vill avkriminalisera odlingen
Lähde: Hufvudstadsbladet 5.5.2007
Det var på tiden! Att man kan demonstrera så här visar att vi är på väg åt rätt håll, säger en 38-årig småbarnsfar när han ser hampförespråkarna tåga genom Jakobstad.
Holland modell. Demonstranterna vill legalisera hampodlingen och avdramatisera användningen av cannabis.
JAKOBSTAD Pappan som vill vara anonym har positiva erfarenheter av cannabis. För honom var hasch och marijuana snarare en utfart från tyngre droger än en inkörsport.
Den som börjar med droger gör det för att han eller hon söker något. Då är det väl bättre att hitta det i cannabis än i heroin?
Han skulle gärna gå med i demonstrationståget men vill inte gå dit med barnvagnen och riskera kontakt med socialen. Så är det på en liten ort, menar han.
Jättemånga här röker men vågar inte göra det öppet, allra minst delta i en demonstration.
Knappa fyrtio demonstranter deltog i den drygt tio minuter långa marschen i stadens kärna. Lördagsshopparna hann knappast reflektera över vad som drog förbi, det var bara journalisterna och poliserna som hängde med.
Men redan det gläder Mika Timgren. Han är ordförande för den nya föreningen Kulturväxternas vänner som har ett tiotal hampodlande medlemmar i Jakobstadstrakten.
Om man inte rör i grytan börjar det smaka bränt, säger Timgren som vill ha en diskussion om vad som är kriminellt.
Måste odla själv
Några av demonstranterna har enligt egen utsago inga egna krukor i skrubben utan deltar för principens skull. Andra tar skydd under en huva. En flicka ser ut som stereotypen för en pälsaktivist och blottar bara ögonen.
Men det finns också de som berättar allt.
Kaj Antfolk tycker inte att man ska skämmas för att man röker hasch i rekreationssyfte.
Cannabis är okej så länge det inte blir en fångvaktare. Det är bättre än andra dåliga alternativ, säger Antfolk.
Han menar att haschrökarna är lugna snälla människor som tycker om att diskutera strunt. Dryckeskulturens våldsamhet är däremot motbjudande, anser han.
Antfolk tycker att antidrogkampanjerna borde gå ut på att uppmärksamma folk på att det finns olika starka cannabispreparat av olika kvalitet och att man inte ska ta för mycket.
Ovana rökare ska se upp. Far man till Amsterdam och röker stark marijuana kan det gå tokigt, säger han.
Problemet med Finlands hampodlingspolitik all odling av narkotikapreparat är illegal är enligt honom att man genast kommer i kontakt med tyngre droger om man vill få tag på cannabis.
Man hamnar i knarkhålor där folk bjuder ut pulver. Här skapar samhället en inkörsport.
För att veta vad han röker och få de produkter han vill ha finns det inget annat alternativ än att odla själv.
Marcus Grundvall som håller i trådarna för demonstrationen har inget klart budskap till lagstiftarna men vill att polisen genast ska sluta slösa sina resurser på att jaga småskaliga odlare.
Satsa pengarna på att forska i hur man kan använda hampa i stället!
Hamppumarssia hämmästeltiin
Lähde: Pietarsaaren Sanomat 7.5.2007
Hamppumarssi lähti torilta ja eteni Raatihuoneenkatua kävelykadulle ja Alholminkadulta Koulupuistoon.
Mielenosoittajat vaativat kannabiksen käytön, saatavuuden ja kotikasvatuksen laillistamista
Eilen lauantaina marssittiin kannabiksen laillistamisen puolesta
keskustasta Koulupuistoon. Pietarsaaressa Suomen kannabisyhdistyksen
(SKY) hamppumarssiin lähti torilta tarkalleen 38 kannattajaa, mutta
matkan aikana joukkoon liittyi kymmenkunta mielenosoittajaa lisää.
Määränpäässä odotti nelihenkinen vastaanottojoukko kannabiskasvia
kuvaavan lipun alla, esillä oli aiheeseen liittyvää tavaraa kuten
piippuja.
Poliisiauton johtama marssi sujui rauhallisissa merkeissä ja pysäytti monet ohikulkijat ihmettelemään mistä on oikein kyse.
Paikallisen aktiivin, Kulturväxternas vänner -kulttuurikasvien ryhmään kuuluvan, Markus Grundvallin mukaan marssiin olisi osallistunut enemmän porukkaa, mikäli ei tarvitsisi pelätä työnsä menettämisen puolesta.
- Kannabiksen käyttö on tabu. Harva uskaltaa puhua sen laillistamisen puolesta julkisesti, Grundvall sanoi.
- Itse en näe sen käytössä mitään pahaa, hän totesi.
Tyttö Vaasasta sanoi läsnäolollaan tukevansa ystäväänsä ja osallistuvansa marssiin yhteiskunnallisista, ei henkilökohtaisista, syistä.
Pietarsaarelaismies kertoi kannattavansa kannabisperäistä migreenilääkitystä sen tehon ja alhaisemman hinnan vuoksi.
- Kasvatan kannabista itse migreenilääkkeeksi, mutta taas kerran poliisi haki asunnosta kasvit pois, hän sanoi.
SKY:n tavoitteena on "kumota kannabiskieltolaki, joka kriminalisoi
vanhan kulttuurikasvin, hampun, nautinto- ja lääkekäytön ja estää tai
haittaa sen viljelyä nautintoaineeksi, lääkkeeksi, kuiduksi, öljyksi,
polttoaineeksi yms". Yhdistyksen mielestä tulisi "tunnustaa kannabiksen
käyttö luoviin käyttötarkoituksiin, ihmisen henkisen elämän
kohentamiseen, rentoutumiseen, mietiskelyyn sekä viihdetarpeisiin.
Hamppumarssi järjestettiin myös viidellä muulla paikkakunnalla Suomessa; Helsingissä, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.
Edellisen kerran Pietarsaaressa osoitettiin julkisesti mieltä toistakymmentä vuotta sitten. Tuolloin marssittiin kivihiilen käyttöä vastaan tulevassa voimalassa.
Hamppumarssijat vaativat kannabiksen laillistamista
Lähde: Helsingin Sanomat 5.5.2007
Eri puolilla Suomea marssittiin lauantaina kannabiksen kotikasvatuksen ja käyttämisen laillistamisen puolesta. Niin sanottuja hamppumarsseja järjestettiin kuudessa kaupungissa.
Helsingissä marssille osallistui poliisin mukaan noin 300 ihmistä. Mielenosoittajat lähtivät liikkeelle Hesperian puistosta, jonne marssi myös päättyi. Poliisin mukaan mielenosoitus sujui rauhallisesti.
Myös Oulussa järjestetty hamppumarssi sujui poliisitietojen mukaan rauhallisesti. Marssille osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Pääosa marssijoista oli noin parikymppisiä nuoria.
Oulussa hamppumarssi pidettiin kaupungin keskustassa, Rotuaarilla.
Hamppumarssijat vaativat kannabiksen laillistamista
Lähde: Kaleva 5.5.2007
Eri puolilla Suomea marssittiin lauantaina kannabiksen kotikasvatuksen ja käyttämisen laillistamisen puolesta. Niin sanottuja hamppumarsseja järjestettiin kuudessa kaupungissa.
Helsingissä marssille osallistui poliisin mukaan noin 300 ihmistä. Mielenosoittajat lähtivät liikkeelle Hesperian puistosta, jonne marssi myös päättyi. Poliisin mukaan mielenosoitus sujui rauhallisesti.
Myös Oulussa järjestetty hamppumarssi sujui poliisitietojen mukaan rauhallisesti. Marssille osallistui kolmisenkymmentä henkilöä. Pääosa marssijoista oli noin parikymppisiä nuoria. Marssijoilla oli myös lupa-asiat kunnossa. Oulussa hamppumarssi pidettiin kaupungin keskustassa, Rotuaarilla.
Yli sata mielenosoittajaa vaati Turussa kannabiksen laillistamista
Lähde: Turun Sanomat 6.5.2007
Yli sata mielenosoittajaa vaati kannabiksen laillistamista Turun keskustassa lauantaina. Hamppumarssi järjestettiin kahdeksannen kerran.
Marssin teemana oli kannabiksen julistaminen lailliseksi vuoteen 2008 mennessä. Ensi vuonna YK:ssa käsitellään huumausaineiden yleissopimusta, joka kriminalisoi kannabiksen 1961.
- Käsitys kannabiksesta vaarallisena huumeena on vanhentunut. Sitten 1960-luvun on tullut paljon uutta tutkimustietoa, sanoo Risto Mikkonen marssin järjestäneestä Vihreet pantterit ry:stä.
Mikkosen mielestä kannabiksen käyttäminen esimerkiksi lääkkeenä on tehty vaikeaksi.
- Kannabiksen valmistaminen ja levittäminen on annettu rikollisjengien käsiin sen sijaan, että hamppua saisi turvallisesti käsikauppatavarana apteekeista. Tällainen kieltolaki estää monelta halvan ja tehokkaan kipulääkkeen käyttämisen, Mikkonen kommentoi.
Mikkonen muistutti turkulaisesta miehestä, joka vasta pitkän oikeusprosessin jälkeen sai luvan käyttää kannabista lääkkeenä hermovaurioista aiheutuvan selkäkivun lievittämiseen.
Kannabiksen laillistamisen puolesta marssittiin lauantaina Suomessa myös Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Eri puolilla maailmaa mielenosoituksia oli yhteensä yli 230 kaupungissa.
Hamppu tekee paluuta pelloille
Hamppuviljelmät ovat tuottaneet lupaavia satoja Kymenlaaksossa
Valkeala. "Nyt tämä näyttää harvalta, mutta syksyllä tässä oli sellainen viidakko, ettei läpi päässyt", maanviljelijä Ari Niemi kuvailee.
Niemen pellolla huojuu hamppua parin metrin korkuisena kasvustona. Vajaan sentin paksuiset varret menevät helposti poikki: kuivuneet kasvit ovat valmiit puitaviksi.
Vielä sata vuotta sitten näky olisi ollut tuiki tavallinen, sillä ripeästi kasvava hamppu oli yleinen viljelykasvi. Nykyisin hamppu tunnetaan lähinnä poliisin takavarikkokuvista, koska laji on kannabiksen raaka-aine.
Niemen kasveilla on kuitenkin toinen tarkoitus. Pellolla kasvavista kuituhampuista puuttuu päihdyttävä ainesosa käytännössä kokonaan.
Kuituhamputkin päätyvät poltettaviksi – tosin energiakasveina voimalaitoksen kattilaan. Viljelmä Valkealassa on osa Kotkan Energian kokeilua, jossa yhtiö viljelee hamppua energiakasviksi.
Hampun sopivuutta energianlähteeksi ei ole Suomessa juuri tutkittu, sillä energiakasviksi on yleensä valittu ruokohelpi. Viime vuonna valtio tuki ruokohelven viljelyä lähes 16 000 hehtaarilla, hamppua vain 36 hehtaarilla.
Kotkan Energia on kylvänyt hamppua runsaalle 30 hehtaarille eri puolille Kymenlaaksoa. Viime vuonna alkaneen kokeilun tulokset ovat lupaavia.
"Vähän kasvatuspaikasta riippuen se näyttäisi olevan jopa satoisampi vaihtoehto", Kotkan Energian toimitusjohtaja Vesa Pirtilä kertoo.
Kuten ruokohelpi, hamppu istutetaan keväällä ja korjataan vuoden kuluttua. Hampun siemenet pitää kuitenkin kylvää joka kevät uudelleen.
Kasvi voidaan polttaa energiaksi turpeen tai puuhakkeen seassa. Energiahankintateknikko Seppo Harjunen laskee, että hamppuhehtaarilta saatava energiamäärä kattaa yhden omakotitalon vuotuisen energiantarpeen.
Biomassaa on yhtiön mukaan saatu kerättyä pelloilta parhaimmillaan lähes kaksinkertainen määrä ruokohelpeen verrattuna. Hampun etu on myös se, että kasvi soveltuu paremmin poltettavaksi voimalaitoksessa.
Yhden vuoden tuloksista ei voi silti vetää suuria johtopäätöksiä, koska viime kesä oli poikkeuksellisen kuiva. Lisäksi hampussa on huonot puolensa.
"Ongelma ehkä on, että se vaatii melko paljon lannoitusta ja on yksivuotinen", arvioi erikoistutkija Katri Pahkala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta.
Kotkan Energia on silti toiveikas hampun suhteen, sillä Ruotsissa viljelystä on saatu hyviä kokemuksia. Yhtiö havittelee lajista täydennystä tai jopa korvaavaa vaihtoehtoa ruokohelpille.
"Toivotaan, että olisi sateisuudeltaan normaali kesä, jotta voitaisiin katsoa, kumpaan suuntaan aletaan peltoenergiaa kehittää", Vesa Pirtilä sanoo.
Kuvateksti:
Maanviljelijä Ari Niemen hamppuviljelmät odottavat sadonkorjuuta Valkealassa. Hamput kasvoivat viime kesänä parimetrisiksi, ja kasvit kuivuivat puintikuntoon talven ja kevään aikana.
TIETOKULMA
Vanha viljelykasvi
Hamppu on yksivuotinen kasvi, joka Suomessa kasvaa nopeasti jopa kolmen metrin korkuiseksi.
Hamppu on yksi maailman vanhimmista viljelykasveista. Suomessa laji ei kasva luonnonvaraisena, mutta sitä on viljelty vuosisatoja.
Kasvin kuiduista voidaan valmistaa vaatteita, köyttä, jalkineita, purjekangasta ja niin edelleen. Lisäksi siemenistä voidaan puristaa öljyä, jota on käytetty esimerkiksi lampuissa.
Viljely alkoi Suomessa hiipua 1800-luvulla, kun pellava ja puuvilla syrjäyttivät vähitellen hampun vaatteiden materiaalina. Lopullisesti pellot otettiin muuhun käyttöön sotien jälkeen 1950-luvulla.
Vaikka laji katosi pelloilta lähes tyystin, puutarhoissa hamppu on säilynyt koristekasvina.
Hampun joistain lajikkeista voidaan valmistaa päihdyttävää kannabista, mutta kasvin viljely huumausaineeksi on kiellettyä.
Laillisesti pelloilla voidaan kasvattaa hyötykäyttöön lajikkeita, joissa huumaavien aineiden pitoisuudet ovat hyvin vähäisiä.
Kannabislääkkeelle uusi annostusmenetelmä
Lähde: YLE 8.5.2007
Kannabislääkkeelle on kehitetty uusi annostelumenetelmä, joka mahdollistaa kannabinoidien annostelun esimerkiksi kielen alle laitettavassa tabletissa, josta vaikuttavat aineet imeytyvät nopeasti ja turvallisesti. Asiaa käsittelevä väitöskirja tarkastetaan Kuopion yliopistossa perjantaina.
Laboratoriossa ja eläinkokeissa annostelumenetelmä on toiminut hyvin, mutta kuluttajien saataville se saadaan mahdollisesti vasta useiden vuosien kuluttua.
- Eräs lääketehdas on kuitenkin kiinnostunut keksinnöstä ja kehitetyt tuotteet on jo lisensoitu, kertoo keksinnön tehnyt proviisori Janne Mannila.
Mannilan mukaan kannabinoidi-lääkkeet voisivat auttaa esimerkiksi issias-kivuissa ja syöpähoidon jälkeisessä pahoinvoinnissa.
Cannabis sativa-kasvi tunnetaan ennen kaikkea siitä tehdyistä huumeista, mutta sen kipua lievittävät aineetkin on tiedetty pitkään. Kasvin kipua lievittävistä aineista kehitelläänkin uusia lääkkeitä. Suomessa Lääkelaitos on myöntänyt yhdelle henkilölle poikkeusluvan kannabiksen käyttöön hermosäryn lievittämiseksi.
Marihuanan polttaja saa kuitenkin vaikuttavia aineita ja lukuisia muita aineita enemmän kuin tarpeeksi. Siksi lääkekäyttöön kehitellään tarkempia menetelmiä ja myös elimistön omia kannabinoidiyhdisteitä tutkitaan. Maailmanmarkkinoilla on jo erilaisia lääkesavukkeita, sumutteita ja kapseleita.
Researcher Develops Cannabis Pill
Lähde: YLE 8.5.2007
http://www.yle.fi/news/id59674.html
A new study from the University of Kuopio concludes there may be a pill alternative to medical marijuana.
Cannabis is sometimes prescribed for extreme nervous system pain or
nausea, although its medical use is controversial. When smoked, it is
extremely difficult to know the exact dosage of the active substance,
called cannabinoids.
Doctoral research conducted at the University of Kuopio has developed a way to safely and precisely measure out cannabinoids into a pill form. The pill is placed under the tongue, where the drug is rapidly absorbed into the bloodstream.
Laboratory tests and animal testing trials have been positive, but it could be years before the pill becomes available to the public.
"One pharmaceuticals company is interested in the invention, and the developed product has been copyrighted," says the pill's inventor, Janne Mannila.
Kannabinoidien annostelu onnistuu myös kielen alle
Lähde: Mediuutiset 3.5.2007
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1164797
Kuopion yliopistossa väittelevä proviisori Janne Mannila on kehittänyt uuden menetelmän kannabinoidien turvalliseen ja tehokkaaseen annosteluun.
Väitöskirjatyössä delta-9-tetrahydrokannabinoli sekä kannabidioli saatiin yhdistettyä syklodekstriinin - rengasmaisen kantajamolekyylin - kanssa.
Keksintö mahdollistaa kannabinoidien nopean liukenemisen sekä annostelun kielen alle. Kokeissa osoitettiin, että uusista valmisteista kannabinoidit vapautuvat tehokkaasti ja imeytyvät suun limakalvolta nopeasti verenkiertoon.
Keksinnöllä saattaa olla merkitys hermoperäisestä kivusta ja voimakkaasta pahoinvoinnista kärsiville potilaille, joille ei tällä hetkellä ole markkinoilla sopivia lääkkeitä.
Tutkimuksessa käytetty delta-9-tetrahydrokannabinoli eristettiin alun perin kannabiskasvista. Myöhemmin löydettiin elimistön oma kannabinoidijärjestelmä, johon kuuluvat muun muassa kannabinoidireseptorit sekä elimistön omat kannabinoidiyhdisteet. Löytö on viime vuosina lisännyt kannabinoidijärjestelmään vaikuttavien uusien lääkeaineiden kehittämistä.
Myös kannabiskasvista eristettyjä kannabinoideja käytetään edelleen lääkkeellisesti muun muassa hermoperäisen kivun ja pahoinvoinnin hoidossa.
Kannabinoidien lääkkeellistä käyttöä vaikeuttaa hankala annostelu. Perinteisesti kannabinoideja on annosteltu elimistöön polttamalla kannabissavukkeita. Näiden ongelmana ovat kuitenkin annostelun vaikeus sekä eettiset ongelmat.
Tutkimus: Alkoholijuomat aiheuttavat syöpää
Lähde: Helsingin Sanomat 7.5.2007
IARC:n raportti:
http://www.iarc.fr/ENG/Press_Releases/pr175a.html
IARC:n raportin perusteella alkoholin valmistus, myynti ja anniskelu rikkovat EU:n elintarvikeasetusta.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteeri Ismo Tuominen toteaa, että alkoholijuomien syöpä vaarallisuus todettiin nyt ensimmäistä kertaa.
EU määrittelee alkoholijuomat elintarvikkeiksi, jotka eivät saa olla terveydelle vaarallisia.
Maailman terveysjärjestöön WHO:hon kuuluvan IARC:n raportissa alkoholijuomat luokitellaan kuitenkin syöpävaarallisuudessa luokkaan yksi.
Tuomisen mukaan nyt onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaisia toimia raportti aiheuttaa. "Joudumme miettimään esimerkiksi sitä, ovatko alkoholijuomat elintarvikkeita vai eivät."
Tuomisen mielestä raportti antaa kolme mahdollisuutta. Yksi vaihtoehdoista on jopa alkoholijuomien myynnin kieltäminen koko EU:ssa, mihin Tuominen ei lainkaan usko. Tuomisen mukaan olisi toisaalta vaikeaa olla tekemättä asialle mitään, koska uusi tutkimus aiheuttaa selvän ristiriidan. Viimeinen vaihtoehto on varustaa alkoholijuomapullot varoitusmerkinnöillä koko Euroopassa.
IARC:n raportin mukaan muutama tuoppi päivässä nostaa kaksin-kolminkertaiseksi riskin sairastua suuontelon, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiin täysin raittiisiin verrattuna.
Peruspalveluministeri Paula Risikon (kok) mukaan alkoholin myyntiä ei olla kieltämässä, mutta tutkimuksista tulee hänen mielestään välittää mahdollisimman kattavasti tietoa.
Yle Tv1 ja Yle Teema
- Tietoja
- Julkaistu: 24.04.2007 24.04.2007
- Osumat: 7617 7617
Yle TV1 Prisma Studio klo 17.10
Kannabiksen lääkekäytöstä rohkaisevia tuloksia. Kuivuminen uhkaa Indonesian harvinaisia suosademetsiä. Ihmiselle yhä pienempiä varaosia.
Tiededokumentti: Huumetta aivoille 1
(Drugs and Brain 1 / Arte)
Torstai 26.04.2007 klo 21.00 Yle Teema
http://www.yle.fi/teema/tiede/tiededokumentti/id10808.html
Kannabis, yrttien paholainen vai taikajuoma? Uusimmat tulokset hasiksen vaikutusmekanismeista yllättävät tutkijatkin. Löydöt avaavat uusia mahdollisuuksia kivun, ahdistuksen, lihavuuden ja MS-taudin hoitoon.Kannabis on maailman käytetyin huume. Neljä prosenttia maapallon väestöstä polttaa kannabista. Euforia, rentoutuminen, hallusinaatiot ja tajunnan tilan muutokset ovat tyypillisimpiä huumeen vaikutuksia ja kannabista onkin joskus mainostettu ns. pehmeänä huumeena. Vastustajat puolestaan varoittavat kannabiksen olevan portti vahvempiin huumeisiin.
Hampusta eli Cannabis sativa kasvista voidaan käyttää kasvista raaputettua hartsimaista ainetta, hasista, tai kuivattuja lehtiä ja kukinnon osia eli marihuanaa. Kannabiksen lääkekäyttöä on tutkittu aktiivisesti viime vuosina. Lupaavia tuloksia on saatu ainakin skitsofrenian ja depression ja kipujen hoidossa. Tosin huumaavien aineiden lääkekäyttö ei ole ristiriidatonta. tutkijoiden haastava tehtävä on eristää hyödyllisesti vaikuttavat aineet huumaavista.
Kannabis stimuloi mielihyvää aiheuttavan dopamiinin eritystä aivoissa. Kannabiksen pääasiallinen vaikuttava aine on kuitenkin kannabinoidi - sama aine, jota aivot itsekin tuottavat. Erona on se, että kannabinoideja vapautuu aivoissa vain hyvin rajatuilla alueilla ja rajattu määrä. Kun taas kannabista poltettaessa määrä ovat suuria ja hallitsemattomia.
Nyt nähtävä dokumentti on ensimmäinen osa viisiosaisessa sarjassa, joka käsittelee huumeiden vaikutuksia aivoihin.
Linkit:
Huumeongelma Euroopassa -raportti
http://ar2006.emcdda.europa.eu/fi/page001-fi.html
Tutkimus huumeista Internetissä (Avaa pdf:n)
http://www.a-klinikka.fi/julkaisut/verkkojulkaisut/netti_huumeet.pdf
Päihdelinkki
http://www.paihdelinkki.fi/
Wikipedian artikkeli päihteistä
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4ihde
Kannabista käytetään kivun hoidossa
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1097713
Kuopion yliopistossa on tutkittu kannabioidien vaikutusta kehossa
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm
http://www.uku.fi/vaitokset/2005/ISBN951-27-0340-8jsavinainen.htm
Suomen kannabisyhdistys
http://www.sky.org/
---
Toinen osa, joka käsittelee hallusinogeeneja esitetään 3.5.
http://www.yle.fi/teema/tiede/tiededokumentti/id10809.html
Kaikkiaan esitetään viisi osaa.
Sky on näköjään päässyt ensimmäisen osan linkkeihin. :-)
Kolme alle 15-vuotiasta jäi kiinni huumeista Turussa
- Tietoja
- Julkaistu: 24.04.2007 24.04.2007
- Osumat: 6965 6965
Julkaistu 23.4.2007 2:31:16
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-04-23,104:2:453958,1:0:0:0:0:0:
Kolme alle 15-vuotiasta jäi kiinni huumeista Turussa
Turun poliisi joutui puuttumaan 73:n alle 18-vuotiaan alkoholinkäyttöön
tai hallussapitoon viikonlopun aikana suorittamassaan tehovalvonnassa.
Kotiin tiedotettavista alkoholin hallussapitäjistä tyttöjä oli 17 ja
poikia 56. Valvonnan yhteydessä jäi kiinni viisi huumausaineen
käyttörikokseen syyllistynyttä, joista kolme oli alle 15-vuotiasta.
Alkoholijuoman hallussapitorikkomukseen syyllistyi seitsemän alle
15-vuotiasta ja 66 nuorta, jotka olivat 15-17-vuotiaita. Erilaisia
alkoholijuomia hävitettiin yli 60 litraa, josta suurin osa oli olutta.
Nuorten selviämisasemalla oli viikonlopun aikana kolme nuorta, joista
yksi oli tyttö.