Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta
- Tietoja
- Julkaistu: 08.09.2009 08.09.2009
- Osumat: 5066 5066
Lähde: The Observer 6.9.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america
Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.
USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.
Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.
Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.
Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.
Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.
Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.
Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.
"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.
"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."
Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america
Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.
USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.
Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.
Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.
Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.
Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.
Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.
Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.
"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.
"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."
Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.
Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta
- Tietoja
- Julkaistu: 28.08.2009 28.08.2009
- Osumat: 5361 5361
Lähde: The Guardian 14.8.2009
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
sniffer-dogs-drug-search
Release järjestön huumekoirakampanja
http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
chapters%2004%20to%2007.pdf
Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.
Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
hallussaan kiellettyjä aineita.
Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
käytännössä.
Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
laittomia huumeita.
Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
että tarkoitus pyhittää keinot - jota käytetään tuhansien ihmisten
tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
estämiseksi - ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.
Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
täyty.
Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
käyttäjän tunnistamiseksi.
EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
yksityisyyteen - oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
huumekoirien käyttämistä.
Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
sniffer-dogs-drug-search
Release järjestön huumekoirakampanja
http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
chapters%2004%20to%2007.pdf
Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.
Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
hallussaan kiellettyjä aineita.
Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
käytännössä.
Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
laittomia huumeita.
Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
että tarkoitus pyhittää keinot - jota käytetään tuhansien ihmisten
tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
estämiseksi - ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.
Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
täyty.
Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
käyttäjän tunnistamiseksi.
EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
yksityisyyteen - oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
huumekoirien käyttämistä.
Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.
Marc Emery - 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
- Tietoja
- Julkaistu: 25.08.2009 25.08.2009
- Osumat: 4593 4593
Kanada
Marc Emery - 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
Lähde: Cannabis Culture
http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
Facebookissa:
http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk
Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9. Marc Emery, Cannabis Culture
ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
puolesta mieltä osoittaviin.
Marc Emery - 19.9.2009 mielenosoituksia tuomitsemista vastaan
Lähde: Cannabis Culture
http://www.cannabisculture.com/v2/content/worldwide-rally-prince-pot-marc-emery
Facebookissa:
http://www.facebook.com/group.php?gid=146644006144
Marc Emeryn jäähyväispuhe Vancouverissa:
http://www.youtube.com/watch?v=Hu9IPmdXqMk
Kanadalaisen hampunsiemenkauppiaan ja kannabisaktivistin Marc Emeryn
tuomio luetaan Seattlessa USA:ssa 21.9. Marc Emery, Cannabis Culture
ja WhyProhibtion.ca kutsuvat kokoon kansainvälistä mielenosoitusta
tätä edeltävänä lauantaina 19.9. Kanadassa mieltä osoitetaan USA:n
lähetystöjen edessä ja myös Kanadan hallituksen rakennusten edessä,
koska se ylläpitää kannabiksen kieltolakia ja hyväksyi Emeryn
luovutuksen USA:lle. Nettiyhteisö Facebookissa voi liittyä Emeryn
puolesta mieltä osoittaviin.
YK:n huumeraportti 2009: käyttäjien rankaisemisen loputtava
- Tietoja
- Julkaistu: 13.08.2009 13.08.2009
- Osumat: 5766 5766
YK:n huumeraportti 2009: käyttäjien rankaisemisen loputtava
Lähde: YK:n huumeraportti 2009
http://www.unodc.org/documents/wdr/WDR_2009/WDR2009_eng_web.pdf
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2009/June/world-drug-report-2009-released.html
http://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/WDR-2009.html
Transform:
http://transform-drugs.blogspot.com/2009/06/un-office-on-drugs-and-crime-admits-it.html
Guardian 24.6.2009
http://www.guardian.co.uk/world/2009/jun/24/united-nations-report-drug-use
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/jun/24/un-world-drug-report
BBC 24.6.2009
http://news.bbc.co.uk/2/hi/in_depth/8115229.stm
YK:n huumetoimiston, UNODC:n, vuosiraportti ilmestyi keväällä Wienissä
pidetyn historiallinen YK:n huumekonferenssin jälkeen kansainvälisen
huumeiden vastaisena päivänä 26.6. Kokous oli historiallinen, koska
vuosikymmenten salailun jälkeen eri kansalaisjärjestöt pääsivät
esittämään kritiikkiään kansainvälistä huumevalvontaa kohtaan ja tämä
kritiikki myös näytti menevän perille kokouksessa ja pääsevän
julkisuuteen yhä laajemmin. Tämä kritiikki näkyy jo raportin
alkuosassa:
"Kansainvälisen huumevalvonnan ponnisteluilla on ollut dramaattiset
ei-aiotut seuraukset: rikolliset pimeät markkinat, jotka ovat
kasvaneet suunnattoman suuriksi. Järjestäytynyt rikollisuus on uhka
turvallisuudelle. Rikollisjoukkioilla on valtaa horjuttaa yhteiskuntia
ja hallituksia. Laittomien huumeiden kauppa tuottaa miljardeja
dollareita vuosittain, mistä osa käytetään valtioiden virkamiesten
lahjontaan ja talouden horjuttamiseen."
"Huumekartellit levittävät väkivaltaa Keski-Amerikassa, Meksikossa ja
Karibialla. Länsi-Afrikka on huumeiden salakuljettajien hyökkäyksen
kohteena. Kapinallisten ja rikosjoukkioiden yhteistoiminta uhkaa
Länsi-Aasian, Andien ja Afrikan eri osien vakautta, ruokkii pimeää
asekauppaa, luonnonvarojen riistoa ja merirosvoutta."
Raportti esittää myös myönteisiä havaintoja Portugalin ratkaisusta
dekriminalisoida kaikkien huumeiden käyttö vuonna 2001. Sivulta 174
alkaen raportissa esitellään Portugalin ratkaisuja ja kuinka tämä
politiikka on aiheuttanut ongelmien lievenemistä. Raportissa käydään
läpi tämän jälkeen yleisemmin kieltolain kritiikkiä: huumekasvien
kasvattajat ja huumeiden käyttäjät nähdään tilanteen uhreina ja heitä
varten on kehitetty muita lähestymistapoja kuin suora rankaiseminen.
Vain pieni osa käyttäjistä on säännöllisiä käyttäjiä, jotka
ylläpitävät suurinta osaa laittomasta kaupasta, mikä kannustaa
kehittämään toimivia hoitomalleja rankaisemisen sijaan.
Mutta myös kauppiaita kohtaan voidaan soveltaa muuta kuin rikoslakia.
Monissa maissa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus huumekauppiaita
kohtaan, mikä rikkoo YK:n ihmisoikeussopimusta. Lisäksi monissa maissa
huumeongelman varjolla on tehty suoranaisia ihmisoikeusrikoksia mm.
etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Kiinassa juhlistettiin jälleen
kansainvälistä huumepäivää teloittamalla kymmeniä huumerikollisia
julkisissa teloitustilaisuuksissa.
Tällainen pohdinta YK:n huumetoimiston vuosiraportissa on huomattava
läpimurto toimiston perinteisessä kieltolakiajattelussa ja käytön
dekriminalisaatiolle on vaikeaa löytää arvovaltaisempaa suosittelijaa.
Tämän pohdinnan arvokkuutta laimentaa UNODC:n johtajan jossittelu
laillistamisesta ja valvonnasta: ne ovat hänen sanastossaan
vastakohtia toisilleen vaikka jokainen pienen mietinnän jälkeen
ymmärtää, ettei nykyinen "valvonta" ole saattanut järjestäytynyttä
rikollisuutta minkään julkisen valvonnan piiriin. Toisaalta
laillistaminen ei tarkoita rikollisjoukkioiden päästämistä kaduille
lapsia ja vanhuksia kiusaamaan vaan huumekaupan ottamista julkisen
valvonnan ja verotuksen piiriin ja samalla kansainvälisen
järjestäytyneen rikollisuuden tulopohjan huomattavaa heikennystä.
Brittiläinen Transform -järjestö, joka on YK:ssa
neuvonantaja-asemassa, esittää kritiikissään, että UNODC ja YK:n
huumeorganisaatiot ovat yhä enemmän eristyksissä niiden YK:n
organisaatioiden periaatteista ja käytännöistä, jotka rakentavat
toimintansa turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien varaan.
UNODC:n raporttia edeltävällä viikolla ilmestynyt Maailman
terveysjärjestön WHO:n raportti muotoilee kritiikkinsä
diplomaattisesti:
"Kaksi ensimmäistä huumesopimusta solmittiin ennen HIV/AIDS epidemiaa
ja kolmas ennen huumeiden ruiskukäytön räjähdysmäistä leviämistä
maailmanlaajuisesti. Vaikka sopimuksilla on huomattavan laaja
kansainvälinen kannatus, niitä tulisi korjailla, koska jotkin
sopimusten pykälistä vaikuttavat HIV epidemian valvontaan."
The Guardian:
"Ei voida kuitenkaan syyttää yksin YK:ta. Kansallisvaltiot ovat
tilanteen aiheuttajia. Kesäkuun 26. päivä tarjoaa häivähdyksen siitä
kansainvälisestä huumepolitiikasta, joka rapauttaa ihmisten kokemaa
turvallisuutta, ehkäisee kestävää kehitystä ja on aiheuttanut
runsaasti erilaisia ihmisoikeusrikoksia. YK:n alaisuudessa se toimii
juuri sen organisaation perusperiaatteita vastaan. Nämä
perusperiaatteet lausutaan julki YK:n perusasiakirjan ensimmäisessä
artiklassa: rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, taloudellisten ja
sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen sekä ihmisoikeuksien ja
perusvapauksien kunnioittamisen edistäminen. Kesäkuun 26. päivänä
vuonna 1945 allekirjoitettiin myös YK:n perusasiakirja."
"Huumevalvonnan tappiot tulisi laskea turvallisuuden, kehityksen ja
ihmisoikeuksien näkökulmasta. Ilman tätä nykyinen lähestymistapa pysyy
itseään oikeuttavana ja sen takia itseään ruokkivana."
Evo Moralesin puhe CND:n kokouksessa maaliskuussa 2009
Lähde: http://drogriporter.hu/en/morales
Unkarin kansalaisvapausunioni on saattanut julkisesti nähtäväksi
Bolivian presidentin Evo Moralesin puheen CND:n huipputason
kokouksessa YK:n huumekonferenssissa maaliskuussa. Hän tuo selkeästi
esille sen virheen, mikä aikoinaan tehtiin kansainvälistä
huumesopimusta laadittaessa, että varsinaisen kokaiinin raaka-aineen
sijaan kriminalisoitiin coca-pensas. Tämä liittyy kannabiksen
vapauttamiseen siten, että joku päivä jonkin valtion päämiehen on
uskaltauduttava samalla tavalla nousemaan puhujapönttöön kertomaan
muille, kuinka väärillä perusteilla kannabiskasvi on tuolla samalla
listalla.
Tutkimus: Kannabis ei aiheuta skitsofreniaa eikä psykooseja
- Tietoja
- Julkaistu: 13.08.2009 13.08.2009
- Osumat: 6901 6901
Kannabis ei aiheuta skitsofreniaa eikä psykooseja
Lähde: Schizophrenia Research 26.6.2009
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19560900
Kannabiksen on sanottu aiheuttavan skitsofreniaa, altistavan sen
puhkeamiselle tai laukaisevan piilevän taudin. Valtamedia on
mielellään nielaissut nämä väitteet ilman, että asiaa olisi
tarkasteltu käytännön tasolla. Toisaalta monet asiantuntijat sekä
varsinkin kannabisaktivistit ovat esittäneet, ettei näitä väitettyjä
vaikutuksia ole voitu todentaa käytännössä: lisääntyneestä kannabiksen
käytöstä huolimatta skitsofrenia ei ole yleistynyt. Nyt on julkaistu
tutkimus, jossa yritetään löytää todisteita väitetylle riskitason
kohoamiselle valtaväestössä. Tutkimuksessa käytiin läpi jopa 600 000
ihmisen tiedot vuosittain kymmenen vuoden ajalta ja loppupäätelmä
kuuluu: oletettua skitsofrenia- ja psykoosidiagnoosien lisääntymistä
ei ole tapahtunut kymmenen vuoden aikana. Tämä tutkimus ei siten tue
kannabiksen käytön ja psykoottisten häiriöiden välillä oletettua
kausaalista yhteyttä. Tämä tulos on yhdensuuntainen muiden
tutkimustulosten kanssa, joissa myös on päädytty siihen, ettei
lisääntynyt kannabiksen käyttö ole aiheuttanut psykoosien esiintymisen
lisääntymistä. Tässä tutkimuksessa ei voitu todistaa skitsofrenian
eikä psykoosien lisääntymistä valtaväestön keskuudessa vuosina 1996 -
2005.
Valtamedia on meille suuren anteeksipyynnön velkaa.
